"Ihanaa, kuisti!"
Siinä ensimmäisiä ajatuksia kun ensimmäisen kerran astelin tähän nykyiseen kotiimme. Mielessä siintelivät jo tunnelmalliset aamukahvit kesäaamun valjetessa mummun vanhalla rottinkituolilla kuistin suloisessa lämmössä. Ruusuaamutakissa, ruusukuppi kädessä. Viihtyisä lemmikinsininen kuisti,vanhoja pelargonioita ikkunalaudoilla ja räsymatto lattiassa.
Kuisti on kodin käyntikortti, sanottiin jossain sisustuskirjassa, se kertoo yhdellä silmäyksellä talossa asuvan perheen tarinan.
Ei kai vaan oikeesti?
Tai, no, kaitpa se jotakin kertoo. Minun kuistihaaveiluni karahtivat miinaan aika alkumetreillä. Toivoa elättelin pitkään, nyt sekin kai on mennyt. Siivoan kuistin aina keväällä kesää varten, ennen kuin kannan pelargoniat ikkunoille. Siivoan sen juhannukseksi. Siivoan sen syksyllä kun pelargoniat pakenevat kellariin talven viettoon, tuon lyhtyjä ja puukorin. Siivoan sen myös jouluksi jouluasuunsa. Silti kuisti on koko ajan aivan tupaten täynnä tavaraa. Keväästä syksyyn siellä on pyöräilyvälineitä, huoltopakki, pyöränrenkaita, pumppuja, vanteita ja vaikka mitä. Ympäri vuoden kuistilla majailee kenkiä, lastenrattaita, moottorisaha, bensakannut, öljyputilot, metsurin takki, housut, kypärä ja työhanskoja. Usein kaaoksen jatkona ovat akkuporakonepakit, sirkkelit sun muut remonttityökalut, talvella suksiarsenaali sekä puukorit. Ja pisteenä kaikelle, aina täynnä oleva jätteidenlajittelulaatikko laajentaa olemassaoloaan keräyspapereiden, pullojen ja metallitölkkien muodossa sinne tänne, minne ikinä mahtuukaan. Karmea kaaos. Yleensä ulko-ovelta johtaa kapea polku kuistin poikki sisätiloihin. Ai niin, ja se roskapussi. Sehän odottaa päivittäin viejäänsä ulko-oven vieressä.
Välillä on niin turkasen epätoivoinen olo. Onneksi on vertaistukea saatavilla, eräskin aitoolainen perheenäiti, jolla on vielä suurempi kuisti kuin meillä, kertoi heidän kuistinsa nielevän televisioita. Kuistilla on aina televisio poikineen, parhaillaan ollut viisi! Aikamoista.
Onko sulla kuistiongelma ja ongelmakuisti?
Ps. Tässä vain pieniä tunnelmapaloja aikojen saatosta, pahimmat hetket ovat jääneet ikuistamatta!
