Maanantaina saattaa vähän luomi olla vielä raskaan tuntuinen ja viikonlopun riennot painaa kintuissa. Ei jaksaisi, eikä huvittaisi lähteä puurtamaan pitkää viikkoa.
Sellainen tunne kannattaa karistaa heti aamusta pois kunnon aamupaukulla. Koska oma työmatkani on pakko tehdä autolla, päätin miksata tällaisen alkoholittoman vaihtoehdon ;-)
Rasiallinen (Iso-Hervannan mansikkatilan parhaita) mansikoita, puoli rasiallista (omista puskista poimittuja) mustaherukoita, purkki rahkaa, pari desiä luonnonjugurttia, yksi (reilun kaupan) banaani ja rasvatonta (luomu) maitoa. Marjat mielellään puolikohmeisina tehosekottimeen muiden aineiden kera, kunnon survaisu masiinan säätimestä (jonka meteliin lapsetkin viimeistään herää ja välttyy itse piinaavalta herätysoperaatiolta) ja maun mukaan hippunen sokeria kyytiin.
Juomaa tuhdittaakseni ripsautan aina lasin päälle pari ruokalusikallista mysliä ja muutaman kokonaisen marjan.
Tässä mitään kalliita superfoodea tarvita, kun on tällainen voimatömpsy lähes omasta takaa!
Mukavaa viikkoa kaikille!
Romantiikkaa ja realismia maaseudulta. Maitolaitureita, puutaloja, räntäsadetta ja rievää. Lähiruokaa, retkeilyä, matkustusta ja kalastusta. Maastopyöräilyä ja unelma-autoja. Tätä, ja paljon kaikkea muuta.
Maitolaiturin Kyllikit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste aamu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste aamu. Näytä kaikki tekstit
maanantai 9. helmikuuta 2015
sunnuntai 12. tammikuuta 2014
Halkomäki: Oloa
Mikä lie talvi tämä tällainen. Istuskelen kirkasvalolampun ääressä keittiössä ja hörpin iltapäiväteetäni katsellen omenapuussa riekkuvia oravaveljeksiä. Toinen on ruskea, toinen harmaa. Tuntuu ettei itsekään oikein tiedä, pitäisikö tässä ottaa käyttöön omat talviasetukset vai ei. Ei oikein tiedä kuinka paljon takkaan viitsii heittää klapeja tai montako talipalloa laittaa lintulaudalle. Eikä oikein tiedä mitä ruokaa söisi, kun yleensä tähän aikaan vuodesta tulee tehtyä pitkään haudutettuja lihapatoja, kunnon uunimakkaraherkkuja tai reteemmänpuoleisia soppakokeiluja. Salaattikaan ei uppoa. Ei oikein mitään tee mieli. Joulu tyhjensi pajatson.
Tämä mikälie -talvi ei suuremmin herätä tunteita. Se vaan on. Nyt on näin.
Tässä harmaudessa on jotenkin turvallista olla ja ajelehtia.
Herään aamulla ikkunan takana putoileviin hiutaleisiin.
Keittiöön kynttilöitä aamupalaseuraksi, viimeiset siirappipiparit teemukin viereen.
Se iskee lujaa takavasemmalta. Joulufiilis...
sunnuntai 9. lokakuuta 2011
Puntari: Tähän maisemaan...
Eilen pihakalusteet kiikutettiin varastoon, hiekkalelut katon alle ja viimeiset kesäkukat kompostiin. Talvi saa siis laskeutua meille ihan koska vaan.
torstai 22. syyskuuta 2011
Puntari: Aamu maalla
Salakavalasti lasten myötä minusta on tullut aamuihminen. Laitan vapaaehtoisesti kellon herättämään, vaikka lapset nukkuvat nykyään melko pitkään (eilenkin melkein yhdeksään).
Nyt olen muutamana aamuna lähtenyt aamulenkille sauvojen kera. Se vasta hyvää tekeekin! Eilen koin jotain mikamyllylämäistä nautintoa, kun sauvoin kaatosateessa kirkonkylää ympäri. Vain suo puuttui.
Aamupalan, suihkun ja venyttelyn jälkeen sitä on kuin uusi ihminen.
Tänään en lähtenyt lenkille, koska päivällä on tiedossa lasten kerhoreissuja kävellen, vaan nautiskelin kotipirtin hiljaisesta hämärästä ihan issekseen. Laitoin puuhellaan tulet, kahviveden kiehumaan, puuron siihen viereen hautumaan. Se on ihan mystinen juttu, että puuhellalla laitettuna kaikesta ruuasta tulee niin paljon parempaa.
Puolukassa kävin toissailtana ja sain melkein kaksi ämpärillistä marjaa. Metsä pullistelee punaista herkkua, jota täytyy hakea vielä lisää. Totesin, että puolukka on oiva marja myös sellaisenaan syötäväksi, vaikka aikaisemmin ajattelin sen olevan vähän turhan hapan.
Pakastimesta löytyi kaksi isoa pussia sinne mystisesti jääneitä viime vuotisia puolukoita. Keräsin pihan aroniapensaasta eilen ämpärillisen marjoja, lohkoin talviomenapuusta omenoita ja keitin niistä mehumaijalla aronia-omena-puolukkamehua. Aikaisemmin olen yhdistänyt pelkkää aroniaa ja omenaa, mutta kyllä puolukka toi mehuun mukavaa makua tuon aronian rinnalle.
Nyt alkais vissiin olla säilöntäpuuhat tältä kaudelta jo voiton puolella.
Kivaa torstain jatkoa!
PS. Ihan hassua on se, että ajatukset ovat jo kääntyneet jouluun...
sunnuntai 13. maaliskuuta 2011
Puntari: Siivoussunnuntai
Heräsin tänään kuudelta. Oli oudon valoisaa ja outoa oli sekin, että heräsin siihen aikaan. Ulkona nousi aurinko. Vääntäydyin pystyyn ja hymyilin katsellessani maisemaa ruokasalin ikkunoista. Eniten hymyilytti se, että tulossa on niiiiin hieno kevätaurinkoinen keli, että tällaista päivää ei voi mitenkään käyttää siivoamiseen (mitä kämppämme huutaa kaikilla soluillaan).
Niin siinä kuitenkin kävi, että sillä aikaa kun palvelin kahta talossamme asuvaa bed&breakfast-asukkia (lapsia) niin jostain oli ilmestynyt pilviä, eikä aurinkoa näkynyt enää missään. Siis pakkorako siivoamiselle.
Aloitin reippaana pyykkäämisellä. Ja kun kone oli pyörinyt ihmettelin, miksi kaikki vaatteet ovat niin nuhjuisia.
Oli aika käydä tositoimiin! Hävettää myöntää, mutta elämäni ensimmäisen kerran putsasin pyykinpesukoneemme nukkasihdin. Se pitäisi kai tehdä aika usein, ja meillä sen on tehnyt tähän asti mies (ei niin kovin usein).
Tällainen vehje (joo, näyttää kaksimieliseltä!) sieltä pesukoneen luukusta sitten paljastui. Tiskiharjan kanssa oli hyökättävä ällötyksen kimppuun.
Mutta kyllä puhdas kalu on aina ilo silmälle, kuten Rane ja Kokki tokaisivat elokuvassa Siivoton juttu. Samaa mieltä! Päätin sitten putsata koko pesukoneen ja lorautin sinne reilulla kädellä Kloritea. En oikein tiennyt, että mikä pesulämpötila kannattaa valita, joten väänsin neljällekympille. Pelkäsin, että jos lämpötila on 95, toi Klorite kehittää jonkin kemiallisen reaktion ja kirjaimellisesti räjäyttää lian pois. Kone pyöri tyhjänä ja toivottavasti kaikki alkueläimet sen syövereissä saivat kyytiä.
Pesukonehuollon jälkeen vuorossa olikin sitten koko muun talon siivous. Kynnenaluset verillä lattialta ruokajämiä rapsuttaessani oivalsin, mikä olisi sittenkin ollut puulattioita fiksumpi vaihtoehto lapsiperheen kodin lattiamateriaaliksi. Jos nyt remontoisin, vetäisin koko kämppään asvaltin.
Palokunta kävisi sen sitten säiliöautoineen ja suihkuputkineen pesemässä jouluna ja juhannuksena.
tiistai 8. maaliskuuta 2011
Puntari: Min morgon
En ole koskaan ollut aamuihminen. Paitsi nykyään. Aamu on ihmisen parasta aikaa.
Tänään herätyskello eli kännykkä soitti kello 6.45. Siitä sitten reippaasti ylös ja kahvia keittämään. Lapset vielä unessa, joten sai olla ihan rauhassa.
Joskus en syönyt lainkaan aamupalaa. Nyt sellainen ajatus hirvittää. Aamupalasta on tullut yllättävän tärkeä. Se mitä aamulla syö, ratkaisee paljon, millainen päivä on tulossa.
Tänään herätyskello eli kännykkä soitti kello 6.45. Siitä sitten reippaasti ylös ja kahvia keittämään. Lapset vielä unessa, joten sai olla ihan rauhassa.
Joskus en syönyt lainkaan aamupalaa. Nyt sellainen ajatus hirvittää. Aamupalasta on tullut yllättävän tärkeä. Se mitä aamulla syö, ratkaisee paljon, millainen päivä on tulossa.
Tänään aamupala koostui viilistä höystettynä kukkurallisella mustikoita ja ruokalusikallisella Pirkka luomu kauraleseitä. Niiden lisäksi lasi appelsiinimehua (luksusta, jolla hemmottelen itseäni vain harvoin) ja kuppi kahvia.
Sitten vaatteet niskaan ja pikainen vilkaisu peiliin. Ei siellä hääviltä näyttänyt. Päälle valikoituivat vanha H&M viininpunainen liehukepaita, farkut, sukkikset, villapohjasukat ja musta villatakki. Lämmin pukeutuminen on työpaikallani elintärkeää. Koulumme on kylmä, vaikka tunnelma onkin lämmin.
Lapset heräsivät puoli kahdeksan aikaan. Mun sängystä tietenkin. Koiramäen Martta nukkui siis myös vieressäni. Mairen yöpaita kiteyttää lyhyesti ja ytimekkäästi, miksi tykätään asua täällä missä asutaan.
Lopuksi vielä ennen töihin lähtemistä vitamiinien kimppuun. Pitkä, jo syksyllä alkanut sairastelu (sitkeä flunssa, ei sen pahempaa) on saanut tehostamaan vitaamiinien syömistä. Tällä hetkellä aamusatsiin kuuluu Möllerin Omega-3 kapseleita, saman valmistajan nivelille ja luustolle tarkoitettua inkiväärivalmistetta ja Multitabsia. On muuten aivan ihania nuo Muumi-peltirasiat. Voisin hankkia ne kaikki.
Tunnisteet:
aamu,
aamupala,
Kuhmalahti,
luomu,
vitamiini
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
