Puntari: Kaivaukset kassissa

Yhtenä päivänä kun olin lähdössä ihmisten ilmoille ja tarvitsin kassiani, havahduin siihen, että kassissa on aika paljon kaikkea tavaraa. Ja juuri sellaista tavaraa, jota kaupunkireissulla ei välttämättä tarvitse mukana ja ilman sitä esim. rahapussin löytäminen laukusta olis huomattavasti helpompaa. On jokseenkin noloa jossain kahvilan kassalla latoa ensin kolmet varapikkari (siis lasten) tiskille ennen kuin löytää kukkaronsa.

Tyhjensin sitten kassini sisällön keittiön lattialle ja aloin suorittaa tieteellistä tutkimusta, joka paikoitellen lähenteli arkeologisia kaivauksia. Ja tältä kassin sisältö sitten näytti (eiks naistenlehdissä julkkisten ole aina tapana esitellä mitä mukanaan kantavat?)



Kassista löytyi mm. kampa, viisi mustekynää, kolme tyhjää xylitol Dents -pakkausta, kimallevyö, neljät pikkuhousut, varapöksyt, pinkki kaulakoru, Mansikka Marja -nukke, nenäliinoja, terveysside, Vauva-lehti, kaksi askia Aitoon Kirkastusjuhlat -tulitikkuja, Muumi-hedelmäsekoitusrasioita, lusikka, purkkapaketin kuori johon oli tällätty muutama syöty purkka, voidemainosläpyskä, hiuslenkkejä, Isälle-esite neuvolasta, Äidille-esite neuvolasta, purkki hiertymiä ehkäisevää rasvaa, pötkö glukoosipastilleja, huulipuna, täydellinen puuvärikynäsetti ja rasia kurkkua desinfioivia pastilleja. Ai niin, ja se rahapussi.



Aika ronskilla kädellä suoritin puhdistuksen veskaan ja mäelle lensivät kaikki roskat ja esitteet. Pyöräilyhiertymärasvapurkki pääsi paikalleen vessan kaappiin ja glukoosipastillit keittiöön.

Kaikki äidit tietävät sen, että käsilaukussa kannattaa pitää jonkinlaista selviytymispakkausta mukanaan. Esim. värikynät ja Mansikka Marja jäivät kassiin asumaan, sillä niiden avulla saa taiottua tylsistyneelle lapselle kummasti tekemistä esim. kesken lounaan ravintelissa tai automatkalla. Varapikkaritkin on must juttu, eikä joidenkin pieneen tilaan menevien legginsien kuskaaminen kassissa ole huono ajatus. Ei vara venettä kaada.
Reissuun lähtiessä pakkaan kassiin aina myös (vihreän Tupperware)pullollisen vettä ja jotain pientä evästä. Esim. Riitan Herkun mustikkasopat toimivat kätevänä matkaeväänä muksuille.
Omista hlökohtaisista tarvikkeista kannan mukana aina puhelinta, rahapussia ja kurkkupastilleja.
Nyt oon ihan intona, kun löysin yhden toisen käsilaukkuni uumenista pitkään kadoksissa olleen Marimekon pikkupussukan, jossa on huulirasvaa, huulipunaa, pinnejä ja pompuloita. Sen aion nyt sujauttaa myös tuohon luottoveskaani (Espritin ruskea suurehko laukku), eihän sitä koskaan tiedä, milloin tarvii kaunistautua niinku tien päällä ja tosi nopeesti.
Jos esim. vaikka Peltsi sattuu käveleen vastaan Jumbon intersportissa tai jotain.

ps. lukuisista käsilaukusta löytyvistä Vauva-aiheisista elementeistä huolimatta en ole kasvattamassa vatsaani. Asialla olivat nuo isot rakkauden hedelmät, jotka neuvolakäynnin yhteydessä tyhjensivät odotushuoneen esitehyllyn kassiini.

Halkomäki: Ihan juhannusruusuna!

Nuorekas Hehku -Tehovoide piristää jo pakkauksellaan!

 On muuten semmoinen juttu että JUHANNUS lähestyy kovaa vauhtia! Halusimme tai emme. Tällä hetkellä vilkaisu ulos ikkunasta ja lämpömittarin lukemat kertovat karua kieltään siitä, että kukkamekot saavat odotella vielä tovin komerossa ja metsäkurjenpolvet varjella nukkaisia nuppujaan koleapiiskaiselta tuulelta. Tosin kukaan pekkapouta ei voi taata etteikö juhannuksenakin saataisi hyristä kukkaniityllä sinertävin huulin ja kohmeisilla sormilla vääntää apilaseppelettä hiuksiin. Pilkkihaalarit ja apilaseppele eivät ainakaan vielä ole vilahtaneet missään naistenlehtien Summer 2012 -collectioneissa, mutta äkkiäkös siihen muutos saadaan. Todennäköisimmin sillä yhdistelmällä pärjää Suomen suvessa kuin kukkamekolla!  Monta koleaa vesisadejussia  muistuu mieleeni, kun sadetakit päällä hyttysten keskellä on tehty vihtoja saunaan. Onneksi hyvä seura ja ruoka pelastavat ankeimmankin juhlapyhän. Ja toisaalta, sateinen ja kylmä  kesäluonto on raikas ja ihanan tuoksuinen, siitäkin voi nauttia kun ottaa oikean asenteen! Ja jos tänä vuonna sitten sattuukin paistamaan niin pessimisti ei taaskaan pety!

Juhannuksen ruokapuolen rakentelu alkoi eilen. Siis korvien välissä. Mietintämyssyssä ovat  grillausvaihtoehdot, salaatit ja jotain herkullisia jälkkäreitä. Perinteistä en luovu, ja raparperimarenkipiirakka napsahtaa pöytään samaan aikaan kahvipannun kanssa. Ja sillikaviaaria perunoiden kera pitää olla, tietysti. Suunnittelu on puoli ruokaa, ja suunnitelmatkin elävät aina loppumetreille saakka. Nyt myös pitää löytää vielä saunaseuraa jussiksi ja lukaista perinnetieto-oppaasta että mitä kaikkia taikoja just tänä vuonna kannattaa yrittää tehdä!

Mutta kaikille meille jotka emme luota pelkkiin juhannusyön saunoihin ja luonnonkukkataikoihin juhannushellun etsinnässä, niin tässä tulisi nyt kuumaa vinkkiä. Miten olla hehkuva ja hehkeä juhannusneito tänä kesänä? Apuun rientävät Frantsilan kasviperäiset Juhannusruusu -sarjan tuotteet. Näitä kun käyttää niin on tavallaan kuin nukkuisi siellä kukkakedolla niittyleinikit posken alla ihan joka yö. Ja olo on hirveen nuorekas, hirveen raikas ja hirveen ihana. Kuin juhannusruusulla. Ja vaikka kuinka jännittäisi kuka karvanaama sieltä kaivon pohjalta yöllä näkyy, niin tämä deodorantti ei petä. Luomukauneuden ja kainaloiden hoitoa. Itse olen ottanut varman päälle ja sivelyt tehovoidetta kasvoihini jo helmikuusta alkaen, joten takuuvarma juhannushehku on plakkarissa. Hyvästi mustat silmänaluset! Tykkään kovasti!

Nyt sitten vaan sipaisu huulikiiltoa ja odottelemaan että Mikko Koivu sattuisi eksymään just meidän mökkitielle juhannusaattona...tai Peltsi...
...ai niin mutta sehän on naimisissa.............ja toisaalta, mäkin oon..........
..........miten tässä nyt näin kävi???