Eilen vietettiin viralliset Kyllikkien Hullut päivät. Eli lähdettiin Tampereelle ihmettelemään ison maailman menoa.
Ensimmäinen shoppailukierros suoritettiin vakiokirpparillamme Kangasalla. Kyllähän sieltä taas tavaraa löytyi aina Tupperware-kipoista (
joo, aina me ostetaan niitä) vaatteisiin ja peleihin. Pari joululahjaostostakin tuli jo kirpparilta suoritettua. Kierrätyslahjat kunniaan!
Kirpparilta auto navigoitiin kohti Veskaa, tuota Pirkkalan omaa ostosparatiisia. Veska on kiva paikka. Siellä on kaikki rättikaupat, missä voi katsella mihin kaikkeen rahansa voisi pistää, mutta ihmisiä ei ole missään. Valikoima kaupoissa on hyvä. Kauppakeskuksessa on ilmainen ja siisti vessa.
Veskassa sorruimme tekemään muutamat vaateostokset, kun halvalla sai.
Söimme myös eväät Veskan penkillä, kun hiuko pääsi yllättämään. Muistelimme siinä porkkanaa ja ruisleipää mussuttaessamme Rane Vekkilän kommenttia. " Köyhän täytyy olla nöyrä. Jos köyhä ei ole nöyrä, se on kohta tosi köyhä". Niinpä.
 |
| Raskausmuotia ala Hanna, sponsored by Nokian kumisaappaat. |
 |
| Mihinkään ei mennä ilman eväitä! |
 |
| Tupperware EcoPure Juomapullo ja kännykkä, miten pärjäsimmekään ennen ilman näitä? ihmettelee Hanna. |
Veskan rauhallinen aamutunnelma vaihtui hektisyyteen Hämeenkadulla, kun vaihdoimme maisemaa ja tsekkasimme Tampereen keskustan butiikkeja. Juotiin me sitten kaikesta nuukuudestamme huolimatta latet Coffee Housessa. Samalla kuvittelimme olevamme jossain ulkomailla, meille kun tuollainen cityvilske on eksotiikkaa. Kotikulmilla törmää ennemmin lehmiin tai hirviin kuin ihmisiin.
Otimme myös rohkeat askeleet kosken yli ja ihmettelimme Keskustorilla olevaa syystoria. Hanna tarjoutui koemaistajaksi ja laadunvarmistajaksi brittiläiselle Fudge-ständille. Lopulta onnistuimme ohittamaan myyntipisteen kuitenkin nollakaloreilla.
Henkistä turhautumista koettiin lastenvaateosastojen värikoodatussa maailmassa. Ei ole helppoa olla tyttö eikä tyttölapsen äiti. Ellei sitten satu rakastamaan pinkkiä tai vaaleanpunaista.
Lähestyviä pahoinvoinnin aaltoja herättivät myös kauppojen stailatut mallinuket, siis ne lapsiversiot, jotka viestittävät meille, että lastemme kuuluisi pukeutua kuin pienet martina aitolehdet. Huivit kaulaan, saapikkaat jalkaan ja Luis Vuitton käteen. Jeps!!!
Ennen reissumme finaalipelejä Kangasalan Löytötexissä kävimme vielä tankkaamassa Tampereen keskustassa (
olisko ollut Aleksanterinkadulla?) olevassa Vohvelikahvilassa. Kaffee, kaakao ja vohvelit maistuivat makialle. Paikka olisi ihan napakymppi ilman järkkyä rasvankäryä, eiks ne ole ikinä kuulleet liesituulettimista?!
 |
| Täällä me yritettiin näyttää boheemeilta mutta sivistyneiltä, eikä siltä, että... |
 |
| ...nyt JUMANKAUTA vähän äkkiä sitä kaakaoo ja vohvelia tänne!!! |