Tekniikka on ihmeellistä. Etenkin silloin kun se ei toimi.
Täällä Halkomäessä ollaan jo parin viikon ajan painittu mokkulan kanssa oikein karhunpainia. Tuloksetta. Hiukan meni motivaatio kirjoitella plokia kun yhteys katkesi joka toinen minuutti ja sen takaisin saamiseksi piti vähintääkin sulkea kaikki ohjelmat, irroittaa mokkula ja näpytellä tunnusluku ja käynnistää ohjelmat uudestaan. Toisinaan tämäkään ei auttanut vaan piti käynnistää koko tietokone uudelleen. Ja sitten se toimi taas sen kaksi minuuttia. JES! Mä niin olin raivona koko asiasta ja lopulta miäs hoiti homman kotiin. Tuli uudet mötikät ja yhteydet ja mielenrauha. Tää on nyt ihanan seesteistä tää plokkailu ja kaikki muukin maailman tärkein mitä internet nyt ikinä tarjoaakaan...Myönnän että olen muutenkin vähän sellainen ANTIteknologia -ihminen. AntiAgerasvoista puhumattakaan... Ja mun ärsytyskynnykseni ylitykseen riittää kuulkaas ihan tämä kodin päivittäinen tekninen anti. Että on mikroaaltouuni, uuni, vedenkeitin, kahvinkeitin, televisio, kotiteatterihässäkkä, rikkaimuri, ja ilmalämpöpumput, pesukone ja kuivausrumpu. Ja sähkökiuas! Aina joku niistä renaa ja kieltäytyy toimimasta. Mitä hittoa niillä kaikilla laitteilla tehdään kun osa olisi korvattavissa maailman yksinkertaisimmilla takuuvarmoilla karvalakkimallin peleillä, kuten kahvipannu, kattila, paistinpannu, takka, harja&rikkalapio, puuhella ja puukiuas. Kun asuin yksin, mulla oli se kahvipannu ja vesikattila -linja käytössä. Ja puuhella. Sitten tuli toi miäs ja talo muuttui melkoiseksi teknologiapuistoksi, ainakin meikäläisen näkökulmasta. Imuriakin inhoan, vaikka se käytännöllinen onkin. Sillä surratessa tulee kammottava hiki ja inhokutiseva olo! Televisiosta tulee ehkä yksi katsottava ohjelma kuukaudessa enkä sitäkään ehdi katsomaan. Radio rules! Tosin myöntää täytyy, että jotain sähkövempainta olen jopa saattanut joskus toivoa joululahjaksi...kuten esimerkiksi vohveliraudan, kerrassaan mainio peli! On mulla myös hiustenkuivaaja, kiharrin ja suoristusrauta. Niistä kuivaajaa käytän ehkä noin viisi kertaa vuodessa. No niin, ja kuukausi sitten ostin keittiöön radion, että ihan syytön en ole minäkään...
Mutta mitä kaikkea sitten vielä kotona voisi ja pitäisi olla, jos mainoksia on uskominen? Popcornikone, jäätelökone, yleiskone, leipäkone, kahvikone, munankeitin, teekeitin, riisikeitin, rasvakeitin, voileipägrilli, sähkögrilli, vakuumikone, karvanpoistokone, selluliitinpoistokone, jalkakylpykone, tuttipullojen sterilointikone, rikkaimuri, robotti-imuri, robottilattianpesijä ja sähköpeitto. Robottiruohonleikkuri, sähkösaha, pensasaitaleikkuri, moottorisaha, oksasilppuri ja joku hiivatin agregaatti. Ainakin. Myös klapikoneet ja lumilinkokoneet ja kaikki sellaiset pelit millä voidaan kiertää ruumiillinen työ. Maksavat rahaa, hajoavat nopeasti, korjaaminen on tehty kalliiksi ja kohta jo ovatkin kaatopaikalla. En tykkää. Tykkään yksinkertaisesta elämästä yksinkertaisten touhujen parissa. Hirveän yksinkertaista, eikö?
Antakaa pliis mulle mun kahvipannu takaisin!!!
Se on mökillä keittön kaapin päällä.
Ja ps. Ehkä yksi pahimmista turhuuksista on kaasukäyttöinen sytytin, se sellainen pitkulainen peli. Siitä loppuu se kaasu kuitenkin joskus ja sitä ei kukaan täytä enää ikinä uudelleen. Kyllä tulitikut vaan on hyviä ja helppoja. Kun vielä joskus muistaisi ostaa niitä kaupasta lisää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti