Puntari: Talvipyöräilyä

Eilen tuntui reilun viikon flunssailun jälkeen siltä, että uskaltaa taas hypätä pyörän selkään. Edellisen lenkin tein viime viikon tiistaina ja se oli siis eka pyörälenkki sitten Finlandia MTB:n.
Otin työpäivän jälkeen alkuhiet pintaan imuroimalla ja siivoamalla ja kun Sakke kotiutui omalta pyörälenkiltään, hyppäsin itsekin ajotamineisiin ja lähdin matkaan.
Varmuuden vuoksi virittelin mukaan lampun ja kartan, jos vaikka pimeys ja uusi reittivalinta kohti Laippaa aiheuttaisivat ongelmia.

Suuntasin Kuhmalahden kirkonkylältä kohti Laippaa ja Rajalan kämppää. Ilma oli uskomattoman hieno. Iltapäiväaurinko kultasi luonnon kirkkaita värejä. Kaikki metsäjärvet olivat peilityyniä. Kirpakka viileys viestitti siitä, että kesä on kaukainen muisto vain.
Laippaan menevä tie oli yllättävää jumppaa ylämäkien ja alamäkien vuorotellessa matkalla. Ajaminen oli silti niin hauskaa, että vaikka piti lähteä sellaiselle rauhalliselle flunssastatoipumislenkille, niin väkisinkin meinasi lähteä mopo käsistä. Vilkaisu sykemittariin sai kyllä aina vauhdin rauhoittumaan.

Mutta voi tsiisus, kuinka kylmältä jo tuntui pyöräily. Tietysti hiki pukkasi selkään ja päänahkaan, mutta varpaat olivat lenkin loppupuolella aivan jäässä ja ilman kunnon fleece-windstopperhanskoja ja kaulaan viriteltyä liinaa olisin ollut pulassa. Oli siinä ja siinä, ettei sormet palellut jo nyt. Päässä oli buffista tehty pipo kypärän alla, mutta viima otti ikävästi korviin. Joku tuulta pitävä viritys on pakko hankkia päähän, jos ja kun tätä talvipyöräilyä aikoo harrastaa (ja minähän aion, etenkin jos ei tule hiihtokelejä vielä pitkään aikaan)!

Kotitielle kurvatessani näin, että meidän perheen tiimi oli ottanut myös pyörät alleen ja rullailivat rannasta kotia kohti. Polkaisin sitten sinne ja saatiin kunnon perhepyöräily tähän lenkin loppuun.
Saima vetelee sellaista vauhtia potkupyörällään, että ei jää yhtään meidän muiden tahdista, ja Mairekin on saanut polkemiseensa ihan uutta intoa ja on pyöräillyt jo yli 4 km matkoja.
Voi melkein todeta, että meillä oli varsinainen retropyöräily, sillä kalusto oli Saiman pyörää lukuun ottamatta enemmän tai vähemmän 90-luvulta.

Olosuhteiden pakosta Kona on korvannut Spessun. Sakari nimittäin riisui
ykkösmenopelistäni vanteet omaan pyöräänsä, kun sai omansa (taas) mutkalle.

Evästauko. Maire keskittyy rusinoiden syömiseen, Saima menis jo.

Suomalaisen naismaastopyöräilyn tulevaisuus on turvattu :)



Viikonloppu on edessä ja tänään on tarkoitus käydä yksillä synttäreillä Lempäälässä. Huomenna ehkä mökille eristyshommiin ja ensi viikolla kaikkia mukavia syyslomarientoja eri puolilla Suomea. Tekemistä siis riittää.

Mukavaa syysviikonloppua kaikille! Pysykää lämpiminä!

(Ja muistakaa olla kilttejä, meidän puutarhassa nähtiin tänä aamuna jo ensimmäinen tonttu...)

Päivitys illalla klo 18: Tämän päivän Prisma-reissulta jäi käteen 600 grammaa irtokarkkeja. Tarjouksessa olivat 4,90/kilo. Ajattelin kerralla ottaa kilon, mutta sitten vaan siinä laarin äärellä loppui kantti. Nyt ne irtokarkit huutelee mua tuolta keittiön kaapista. Ja avattu punaviinipullo jääkaapista. Tajuaiskohan lapset mennä ajoissa nukkumaan, niin voisin aloittaa privaattipidot täällä?!
Kirppispyrähdys Kangasalla oli myös hyvin tuottoisa: muutama Tupperware-kippo, kaksi Marimekon käsipyyhettä ja mielettömän kiva neulebolero itselle. Ihan puoli-ilmaiseksi.