Puntari: Onnellinen suunnistaja

Kankaanmaan teollisuusalueen nurkilla pyörittiin.

Jaahas, mitäs nää merkit täällä kartalla tarkoittikaan?

Maastosta löytyi yllättäviä esteitä.
Täällä olis hyvä harjoitella mtb-endurokisoihin.

Kuorossa ollaan harjoiteltu motoristimessuun biisiä, joka alkaa sanoilla "Oon onnellinen vaeltaja...". Tänään iltarasteilla biisi soi päässäni, mutta sanat muuttuivat muotoon "oon onnellinen suunnistaja...". Mulla muuten soi yleensä päässä joku biisi, kun harrastan liikuntaa. Aika usein se on Apulantaa.

Iltarastit oli tällä kertaa Pälkäneen keskustassa Syrjänharjussa. Sinänsä epistä, sillä kaikki paikalliset pihkaniskat tuntee ne mettäpolut kuin omat taskunsa, joten ei ne siellä mitään kompassia tarvi. Itse oon liikkunut siellä pari kertaa maastopyörällä, enkä muista niistä reissuista muuta kuin sen, että kadehdin silloin paikkakunnan polkuverkostoa. Paikallistuntemusta ei siis itse pystynyt juurikaan hyödyntämään.

Koska valmistautuminen ennen 16.6. kirmattavaa Venlojen viestiä jäänee omalta osaltani heikohkoksi (tosin meillä on uudet mageet joukkueliivit teetettynä, että ollaan sitten edes näyttäviä jos ei taitavia ja kovakuntoisia!), päätin tänään rykäistä tulta päin ja lähteä A-radalle. Rasteja sillä oli 18 ja ratamestari varoitteli, että vaativa se on.
Terveydentila on sen verran heikko edelleen, että lähdin harjuun kevätretkifiiliksillä ja kävelin. Vaihtelin matkalla taktiikkaa: toisille rasteille menin tiukasti polkuverkostoa noudattamalla, toisille taas läpi ryteikköjen ja puskien kompassisuunnalla. Ilma oli ihana, joten mikäs siellä oli tarpoessa. Muutamia suunnistuksen kannalta oleellisia huomioitakin tuli tehtyä. Esimerkiksi suuntaa ottaessa kannattaa se haarukka, mihin sen neulan pitäis osua, kääntää karttapohjoiseen eikä -etelään. Ja rastilta nro 13 mennään rastille nro 14, eikä nro 18. Ja että suunnistuskenkien nauhat kannattaa teipata maalarinteipillä kiinni, kun ne kuitenkin aina aukeaa.
Maalileimauksen tein ajassa 1 h 28 min ja olin aivan onnesta mykkyrällä, kun kaikki rastit löytyi. Hyvä aloitus kaudelle!

Hannakin availi suunnistuskautensa tänään ja yritti samalla eksyttää anoppiaan sinne metsään. Siinä kävi kuitenkin niin, että anoppi veti edellä maaliin paikallistuntemuksen avulla! Tai sitten se on niin hyvä suunnistaja, että me aletaan ihan tosissamme neuvotella millaisilla summilla sen saisi ostettua meidän Venlat-joukkueeseen.

Hanna voittajana maalissa. Taustalla anoppi,
jota ei tälläkään kertaa saatu eksytettyä :)

Huomenna olisi kiva kevätpyöräily Kangasalla. Olimme viime vuonna ja tykkäsimme. Lauantaina mtb maraton cuppia Valkeakoskella. Omalta osaltani molemmat tapahtumat pyyhkiytyvät yli, sillä huohotin voipuneena Pälkäneen harjussa niin, että Valkeakoskella mitattiin varmaan jo myrskylukemia.
Hissun kissun kohti parempaa vointia. Kyllä täältä vielä noustaan!