Puntari: Kenkämania

Eilisen Tampere-päivän tavoitteena oli etsiä ja ostaa itselle gorelenkkarit. Mikään ei ole tympeämpää kuin kävellä maastossa märin sukin. Yhtenä aamunakin löysin sauvakävelylenkillä mielenkiintoisen metsäuran, jonka päätin käydä katsastamassa tulevia maastopyöräretkiä silmällä pitäen. Niinhän siinä kävi, että muutaman metrin talsimisen jälkeen verkkomatskusta tehdyt lenkkarit ja sitä myöten myös sukat olivat läpimärät. Päätin, kuukausibudjetin horjuttamisen uhalla, investoida vettä pitäviin lenkkareihin.
Tällaiset sieltä Koskikeskusen Intersportista sitten löytyi:

Merkki on Brooks ja väritys ihanan 90-lukunen. Hinta oli vähän yli satkun (eli noin 100 euroa enemmän kuin mihin olisi ollut varaa), mutta luotan siihen, että kengät ovat hintansa väärtit. Tänään jo vähän pihassa ja likkojen kanssa pyörälenkillä kävellessä testailin. Ensivaikutelma ei ole hullumpi.

Tänä vuonna oon tehnyt parit muutkin hyvät kenkäkaupat. Mies tolkutti kuukausikaupalla, että kyllä myös mun täytyisi pyörään ne lukkopolkimet hankkia. Ja minä jankutin vastaan, että sellaisiin helvetinkoneisiin en jalkojani tule pistämään. Kunnes lopulta annoin periksi, hankin pyöräilykengät ja pyörään laitettiin ne polkimet. Muutaman viikon pannuttelun jälkeen homma alkoi sujua, enkä nyt niitä vaihtaisi enää pois.
Kengät ostin R-Techistä Tampereelta ja olen ollut niihin tyytyväinen. Istuvat jalkaan ja ovat kyllä ilo silmällekin.

Lupasin itselleni, että jos Venlojen viesti menee oman osuuteni suhteen putkeen, ostan Jukolan ostosparatiisista itselleni ihan oikeat suunnistuskengät. Siihen asti olin sinnitellyt metsässä lenkkareilla ja ajatellut, että suunnistuskengät kuuluvat vain pro-tason menijöille. Virhe.
Ensimmäisillä rasteilla, kun uudet menopelit olivat käytössä, totesin lykänneeni ostopäätöstä ihan liian kauan. Ei enää nuljuneet nilkat tai lipsuneet lenkkarit, vaan menossa oli mukana pitoa ja vauhtia. Maastoon sai ihan erilaisen tuntuman noilla nastareilla.

Summa summarum. Kaapeissa alkaa olla aika paljon kenkiä. Pieni yhteenveto osoittaa, että pelkästään liikunnan harrastamiseen varastoistamme löytyy:
- tavalliset lenkkarit
- gorelenkkarit
- nastalenkkarit
- suunnistuskengät
- pyöräilykengät
- kahdet murtsikkamonot
- telemark-monot
- goretex-maiharit

ja tässä on siis vain mun osuus. Kun mukaan lasketaan vielä miehet vermeet (pyöräilykenkiäkin on ainakin kolmet...) niin uskotte varmaan, että kaapit alkavat olla pullollaan (salaa toivon, että lapsistamme kasvaa tietokoneen ja pleikkarin edessä istuvia pullamössöjä, jotka eivät tarvitse mitään harrastusvälineitä).

Mutta kyllä se vaan niin on, että nautinnolliseen harrastamiseen tarvitaan hyvät vehkeet!