Puntari: Puikot kilisemään

Varma syksyn merkki on se, että kaivaa käsityöt esiin. Hankin Prismasta langat ja puikot ja sain alkusysäyksen tekemiseen, kun kävin kaverilla kylässä koiranpentuja katsomassa. Juteltiin ja neulottiin yhdessä.

Meillä toimi yhden talven ajan täällä Kuhmalahdella sellainen kiva neulepiirikin, johon kuului lisäkseni muutama muu kotiäiti. Kokoonnuimme vuorotellen toistemme luona ja teimme käsitöitä, jotka olivat jostain syystä jääneet kesken (kuten yhden äidin esikoiselleen aloittama vauvapeitto, esikoinen on nyt 11 vuotta) tai joihin tarvitsimme neuvoja (joukossamme yksi käsityöalan ammattilainen) tai muuten vaan teki mieli virkata kuusisataa isoäidinneliölappusta (joista sitten syntyi keinutuolin päällinen, peitto ja tyyny).

Neulepiirin tapaamiset ovat nyt hiljentyneet, mutta kyllä meistä kukin varmaan neuloo tahollaan. Ja olisi kiva kyllä kokoontuakin, kun kelit huononee ja illat pimenee.

Itse aloin neuloa Saimalle liiviä "omasta päästä". Kaverini käsityölehdestä sain idean kauluksiin ja muutenkin yläosaan. Niin siinä kuitenkin kävi, että ei tullut liiviä Saimalle (=liian iso) vaan Mairelle.
Eikä lopputulos ollut ihan sitä mitä kuvittelin. Joustinneule on vähän liian raskas (kun värikin on noin tumma) lapselle ja kaulukset vaativat vielä tuunausta. Mutta neulominen oli kivaa ja liivikin on lämmin, joten ihan hukkaan ei neljän euron langat menneet.
Nyt aloitin vähän pienemmän version Saimalle. Voi olla, että yläosasta tulee nyt parempi. Ja voi olla että ei. Minä kun en ole mikään käsityöihme, vaan enemmän tällainen terapianeuloja ja tekijä.
Ihmetellen seurailen esimerkiksi Mekkotehdas-blogia, jonka naiset tekevät lapsilleen aivan huikeita vaatteita. Ja millä ne lapset saadaan suostuteltua niihin kuviin??? Jouduin lahjomaan Mairen tikkarilla, että sain edes ton yhden kuvan otetuksi...
Ja entäs sitten Kalastajan Vaimo -blogin Johanna...Millä ajalla se nainen neuloo, kun tekee sataa muutakin hienoa juttua (töitä, lapset, kaunis koti, zumbatunnit jne jne). Olen tullut siihen tulokseen, että Johannalla on joku salainen Ingrid-mummo siellä Norjassa, joka oikeasti tekee ne kaikki neuleet ja Johanna vaan pokalla esittelee ne blogissa ominaan ;)

Tästä on kiva polkaista käyntiin käsityösyksy ja talvi. Ja kohtahan se joulukin jo kolkuttelee ovella ja pukki kaipaa pussiinsa täydennystä!!!