Maitolaiturin Kyllikit

Maitolaiturin Kyllikit

perjantai 30. syyskuuta 2011

Puntari: Vuosi ilman

Rölli-peikolla oli aikanaan paras televisio, minkä olen nähnyt.
 Rölli oli kiinnittänyt puukehykset oksaan ja katseli kehysten läpi järvimaisemaa : )

Meidän perheessä on eletty nyt vuosi ilman televisiota. Tai siis on meillä se kone, siis televisio, mutta ei siitä näy mitään mitä valtakunnallinen verkko lähettää.
Vuosi sitten telkku nimittäin vain lopetti näkymisensä meillä. Vika on kai jossain antenninvahvistajassa. Ilmoitin miehelle silloin, että en enää aio maksaa telkkulupaa ja hän saa sen maksaa, jos kuvan haluaa korjata näkymään.
Ensin kuulin lievää yskimistä (mites lätkäpelit jne), mutta nopeasti raukka sopeutui kohtaloonsa.
Ja kuulkaas, sitä televisiota olen kaivannut tasan 2 kertaa tämän vuoden aikana. Toisen kerran kun oli itsenäisyyspäivä ja Linnan juhlat ja toisen kerran kun oli Katen ja Williamin häät (niin syvällinen ihminen olen).
Silloinkin pystyin seuraamaan lähetystä tietokoneen kautta Yle Areenasta, kunhan vaan sain ohjelmat kaivettua sieltä esiin.

Kaipaanko televisiosta mitään? En. En Anu Harkkia söpöilemässä Ratulassa, en Ridgeä ja sen leukalihaksia, en jääkiekkohurmosta kun historian toinen mm-kulta voitettiin, en uutistenlukijan vakavaa ilmettä kun taas on ammuttu viisituhatta ihmistä jossain koulussa tai saarella. En kaipaa munamiestä, en pikkukakkosen tätejä en ajankohtaisohjelmien viiltäviä analyysejä maamme tilasta. En hallitusneuvotteluja. En dokumentteja lihavista briteistä. En idiootteja pakkautuneena samaan taloon kameroiden seurattavaksi.

Hannu Karpoa kaipaan. Ja karvalakkia.

Meillä istuu ainoastaan lapset television edessä katsomassa dvd:ltä piirrettyjä, kun haluavat hetken loikoilla hektisen päivän keskellä. Meillä aikuisilla aika menee kotona sujuvasti ihan johonkin muuhun. Aina on tiskikone täytettävänä, ruoka laitettavana, mökki remontoitavana tai pyörälenkki tehtävänä.

Tuskin enää koskaan televisiomme palaa takaisin.


ps. Tänään tulee YLE-teemalta yhdeksältä illalla mielenkiintoisen oloinen dokumentti (uusinta) jossa Mikko "Peltsi" Peltola (mun suosikki juontaja-maastopyöräilijä!) kertoo oman vaarinsa Talvisota-kokemuksista ja samalla valotetaan Talvisodan hengen syntymistä muutenkin.
Taidan koittaa onneani, jos se vaikka löytyisi Areenastakin.

3 kommenttia:

  1. Halkomäessä olisi kanssa yksi aivan valmis luopumaan koko hökötyksestä! Kesät meillä on telkkari "piilossa" kun sitä ei kukaan ehdi katselemaan, mutta nyt syyskuusta taas töllötin toimii. Ohjelmatarjonta on kyllä niin ankeeta, etenkin silloin kun harvoin ehtisi sohvalla loikoilemaan ja haluaisi jotain katsella, niin sieltä ei tule yhtään mitään järkevää. Mua ei kiinnosta poliisi-, kokki-, sisustus-, tositv- tai hääsarjat, saati ikäloput salkkareiden uusinnat. Joitain dokumentteja tykkään katsoa ja henkilöhaastatteluja jos kohdalle osuu. Tallentava digiboksi olisi tietysti ihan jees, kun sitten vielä muistaisi laittaa sen tallennuksen ajallaan...

    H

    ps. Tai siis jos rehellisiä ollaan, niin tietenkin Ruotsin Miljonääriäitejä tulisi ikävä! ;D

    VastaaPoista
  2. On kokeiltu elämää ilman telkkua ja telkulla. Kumpikin sujuvat ihan jees. Välillä tosin on kiva esim. hullun treenauksen jälkeen käydä suihkussa, laittaa aivot narikkaan ja oikaista sohvalle FST:n tarjonnan pariin.

    VastaaPoista
  3. Joo, FST! Lisään kaipauslistaani Hannu Karpon seuraksi Strömsön Matiaksen (vai Mattias, en muista kirjoitusasua).
    Mulla on jopa sen nimmari, niin fani oon ;)

    Tosin sekä Hanski että Matsku taitavat olla nykyään ruudussa vähän vähemmän?

    VastaaPoista