Puntari: Vieraita ja tuttuja

Pääsiäisen kunniaksi etukuisti sai vähän piristystä Pentikin kaitaliinasta, mustikan- ja puolukanvarvuista ja kynttilästä. Elän aina aika nuukasti, eli en pistele rahaa kukkiin ja muuhun ihanaan (mutta kalliiseen ja katoavaiseen). Niinpä riivin somistukset usein takapihan pusikoista.

"Vieraseteinen", kuten tätä pääsisäänkäynnin eteistä edellinen sukupolvi kutsui, sai pari vuotta sitten turkoosin värin naulakkoseinälle. Aiemmin naulakko oli valkoista seinää vasten, eikä oikein päässyt oikeuksiinsa. Seinän maalaamisen jälkeen moni totesi, että Ai sä oot ostanut uuden naulakon. Naulakko on talon alkuperäisesineitä, ja mun mielestä kovin kaunis.

Hanna väänsi kakun pääsiäisvierailun kunniaksi teemalla "munat ruoholla". Kakku koki vähän kovia autokuljetuksen aikana, mutta eipä se makua haitannut!

Vieraitten, jotka oikeasti olivat kovin tuttuja (Saiman kummit lapsineen ja siis Hanna miehineen), kanssa nautittiin pääsiäisateriaksi savulammasta, hirvenlihapyöryköitä, uunijuureksia ja salaattia. Kahvit juotiin ihanassa auringonpaisteessa etuterassilla. Kakun lisäksi tarjolla oli sitruunamuffinseja ja marjapiirakkaa.

Tämän kuvan nimi on Norsu tunkee itseään leikkimökkiin... Lapsilla riitti riemuja leikkimökin tavaroita tutkiessa ja pihalla uurastaessa. Tietysti pihassamme oleva lampi oli se kaikkein kivoin juttu, etenkin kun lammelle meneminen kiellettiin. Onneksi ympärillä on sentään aita.
Olipa varsin mukavaa saada tuttuja vieraita tänne meille!
Ja yöjunalla puksutteli oma ukkokin Tampereelle, joten perhe on taas kasassa.