Maitolaiturin Kyllikit

Maitolaiturin Kyllikit

perjantai 29. heinäkuuta 2011

Puntari: Pyöräillen mökkitiellä

Eilen päätin kuntoilla sen verran, että pyöräilin meiltä mökille Vehkajärvelle, 17 km. Tahkon 60 kilometrin urakoinnin jälkeen olen ollut pyöräilyn suhteen pienessä henkisessä kuopassa. Pyöräiltyä on toki tullut, mutta ei kisaa edeltävien viikkojen tahtiin. (Pälkäneellä käytiin miehen kanssa viikko sitten polkemassa harjuja pitkin ja poikettiin kahville Kaivannon Keitaalle. Kannattaa pysähtyä, siellä oli hyvä kahvi ja todella mukava henkilökunta sekä uudistetut tilat. Siis jos autollakin ajatte ohi. )

Eilen oli taas aika lämmin ilma liikkua. Pyöräilyssä on hölkkäämiseen verrattuna se etu, että tuuli vilvoittaa jonkin verran. Ja mitä lujempaa polkee, sen enemmän tuulee...
Eilisen mökkipyöräilyn otin kylläkin rauhallisesti ja päätin mennä turistifiiliksillä.

Käännyin Savimaantielle, sillä sen varrella sijaitsee aivan viehättävän kauniita pihapiirejä (täältä on yksi tosi nätti Kastellitalojen mummonmökki myytävänä, kuivan maan tontilla, mutta kivalla paikalla). Mulle tulee aina mieleen Fiskarsin ruukkimiljöön torpat. Tällä tiellä ei saa liikkua moottoriajoneuvoilla, eli sinne ei kaivata varmaankaan mitään turistiryysistä. Pyöräillessä on sekin etu, että pystyy töllistelemään hiljaisessa vauhdissa ihmisten pihoja ja näkee, kuinka kauniita kukkia siellä kasvaa. (Karjatanhua on muuten aivan ihana tiennimi!!!)

Postilaatikkorivit kertovat, että Vehkajärvellä on asutusta ainakin kesäisin. Ja todellinen kesäpaikka se onkin, vaikka talvellakin siellä toimii muun muassa digipiiri, martat, näytelmäpiiri ja kansalaisopiston jumppa.

Keskellä Vehkajärveä on kaunis maitolaituri.

Meidän mökki sijaitsee Mattilantiellä, vähän ennen Mattilan kylää, joka on aivan hurmaava paikka myös. Siellä on pieniä vanhoja mökkejä, rantalaitumella laiduntavia hevosia ja kiemurteleva maalaistie. Touhula on nuorisoseuran omistama juhlatalo, jossa pidetään kesällä Mansikkajuhlat, perhejuhlia ja kesäteatteria.

Vehkajärven vanha koulu on muutettu kyläläisiä palvelevaksi kylätaloksi, jossa kokoontuu siis talvella erilaiset yhdistykset ja kurssit. Kesällä tiloissa toimii mukava kahvila, joka työllistää aina pari nuorta. Tästä nappasin pullapussin mukaani, ettei vaan pääse kalorit sujahtamaan miinukselle pyöräilyn yhteydessä. Kahviolla pysähtyy joka viikko myös kauppa-auto ja ilmoitustaulu toimii sähköttömänä veispuukkina, jonka avulla sana tapahtumista leviää mökkiläisille.

Vehkajärven näytelmäpiiri valmistaa joka kesäksi uuden näytelmän. Tänä vuonna on vuorossa Veikko Huovista. Näytelmäpiiriläiset pistävät itsensä todella likoon tehdessään paikallisia kulttuuritekoja. Pari näytöstä on tänä kesänä vielä jäljellä, itse aion suunnata katsomoon viikon päästä.


Tänään lähdetäänkin romanttiselle viikonloppumatkalle miehen kanssa ihan kahdestaan. Suuntana Porvoo ja Haikon kartano. Pyörät pakattu mukaan, eli tarkoitus on tutkia Porvoonkin aarteita fillarin selässä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti