Kuten tuossa aikaisemmin kirjoitin, olen liikkunut vuoden 2011 siten, että jokainen suoritus on kirjatty ylös kalenteriin. En muista, mistä päähänpisto liikuntapäiväkirjan pitämiseen tuli, mutta ihan hauskaa se on ollut. Toisaalta motivoivaakin, sillä useamman päivän tyhjyys kalenterissa on pistänyt kinkut liikkeelle, vaikka ei niin huvittaisikaan.
Viime vuotta päästiin aloittelemaan hiihtokelien helliessä. Pääsääntöinen liikuntamuoto olikin sivakointi paikallisilla laduilla. Joka viikko kävin myös pilateksessa, ja jonkin verran tuli muksuja tuupittua rattaissakin kylille. Talveen mahtui kaksi "tehoviikkoa" Ylläksellä. Keväthangilla tuli saavutettua uran pisimmät hiihtolenkit ja eniten hiihtokilometrejä viikon aikana. Vaikka tuntui siltä, että hiihtoa oli vuoden aikana paljon, yhteenlaskettuja kilometrejä kertyi lopulta vain vähän yli 300.
Hankien sulettua pois alkoi aktiivikausi pyörän selässä. Olin jo talvella tehnyt pyöräkaupat uudesta täysjoustofillarista ja se tietysti motivoi kummasti aktiivisen maastolenkkeilyn pariin. Alistuin myös hankkimaan lukkopolkimet ympäristön painostuksesta, enkä ole päätöstäni katunut. Pyöräilyssä otin tavoitteeksi petrata ajotaitoja poluilla ja löysäillä ruuveja päästä. Eli siis hankkimaan lisää rohkeutta poluilla ajamiseen.
Pyöräilyyn motivoi sekin, että keväällä löin sisään ilmoittautumisen Tahkolle 60 km matkalle. Kesäkuun puolivälissä alkoi tuntua siltä, että sekä kunto että taidot riittävät Tahkon haasteista selviämiseen. Ja selvittiinhän sieltä: Aika reilut 5 ja puoli tuntia. Muista MTB-tapahtumista tuli kierrettyä Sappee MTB ja Finlandia MTB. Ne molemmat menivät alakanttiin, Sappee sairastelun ja Finlandia kipeytyneen jalan vuoksi.
Seikkailut sydänhämäläisissä ryteiköissä jatkuivat heti toukokuussa iltarasteilla. Suunnistus sujui tällä kertaa ilman suurempia ongelmia. Kunto ja taidot alkoivat riittää siihen, että metsässä saattoi jopa juosta. Ainoa huono reissu oli Äimälässä, jossa putosin kartalta totaalisesti.
Avausosuus Salpa-Jukolan Venlojen viestissä oli ikimuistoinen ja sujui ihan hyvin. Tapahtumasta jäi positiiviset fiilikset!
Heinäkuussa intouduin pidentämään juoksulenkkejä. Tämä johti siihen, että oikean jalan nivunen kipeytyi ja Finlandia MTB:n jälkeen seurasi pitkä jakso ilman reipasta liikuntaa. Kuntoutin itseäni pilateksen, kävelyn ja lihaskuntoliikkeiden kera ja kivut hävisivät sopivasti loppusyksyn Lapin reissuksi.
Lapissa reippailin maastopyörällä ja sauvakävellen pitkiä sauvalenkkejä.
Syksy ja alkutalvi on mennyt kevyen liikunnan parissa. Sauvakävelyä, pilatesta, kävelyä, jumppaa ja muutama hölkkälenkki on pitänyt mielen virkeänä. Ensimmäiset hiihtolenkit tämän vuoden viimeisellä Lapin lomalla tuntuivat makealta, ja nyt vaan odotellaan, että saataisiin tänne eteläänkin hiíhtokelit.
Tulevalta vuodelta odotan sitä, että säilyn terveenä ja pääsen liikkumaan yhtä monipuolisesti, kuin tänäkin vuonna. Kevyitä tavoitteitakin on asetettu, ja päätähtäimenä on taas Tahko 60km.
Ai niin. Ja tulihan tänä vuonna karistettua sellaiset 3-4 kg painoakin, liekö liikunnalla siihenkin jotain osuutta :)
Oh, kuinka motivoivaa ! :o)
VastaaPoista