Puntari: Äijäteemasynttärit

Kateudesta vihreänä olen lueskellut blogeja, joissa kerrotaan lasten syntymäpäivistä teemalla mikään ei riitä. Tai siis on niillä oikeasti joku ihan muu teema, milloin winx(ahtaneet)-keijut, milloin Puuha Petet tai prinsessat.
Niinpä päätin, että tälle kateudelle on tehtävä jotain, ja päätin järjestää miehelleni teemasynttärit, joita muut sitten voivat kadehtia. Ja olihan tää ihan reiluakin: viime kesänä meitsi sai viettää miehen organisoimia pyöräilyteemasynttäreitä Tahkolla hikoilemalla Kinahmin nousuissa shampanjapullon kuvat silmissä kiiluen...

Teemasynttäreiden ajatus lähti liikkeelle lahjan hankinnasta. Romanttisena tyttönä päätin antaa puolisolle lahjaksi 16 kiloa rautaa. No, olihan se sentään muovattu palloksi ja kahvaksi ja päällystetty punaisella neoprenillä.
Kahvakuulateema jatkui sitten luontevasti kakkuun. Siitä piti tulla upea marsipaaniluomus, mutta koska läheisestä kaupasta ei löytynyt marsipaania, täytyi suunnitelmaan tehdä äkillinen muutos.
Niinpä aamulla vatkasin pari litraa skermaa, jonka sekaan heitin muutaman purkillisen rahkaa, ikään kuin kuntoiluteeman jatkeena proteiinia tuomaan. Kakun väliin sirottelin tarjouksesta ostamaani rainbown raejuustoa. No ei vaan! Tylsänä tyttönä pistin ihan vaan mansikoita ja vadelmia.
Koska marsipaanikahvakuulakakkuteema piti hylätä, niin ripottelin sitten nonparelleja kuulan muotoon kakun päälle. Tällä luomuksella olisi varmasti irronnut pistesija kondiittorien SM-kisoissa. Olis olis!
Mahtavan teemasynttäripäivän huipensi vielä paikalliseen liikuntasaliin järjestetyt kahvakuulatreenit, jotka synttärisankari sai luonnollisesti itse ohjata.

Että tällaiset teemasynttärit täällä tänään! Vähän harmittaa, ettei ehditty tyttöjen kanssa askarrella vieraille kahvakuulan kuvilla koristeltuja tötteröhattuja ja läksiäispusseja, joissa olis ollut rannetuet ja neljän kilon kahvakuulat muistoksi tästä päivästä. Mutta hei, tuleehan ne synttärit taas vuoden päästä.
Täytyykin pistää ideat muistiin...