 |
| Tunnelma kisan jälkeen: helpottunut, väsynyt, pettynyt, iloinen, nälkäinen ja kurainen. |
Pikainen kisapäivitys tältä päivältä:
Aamulla tuli vettä kuin Esterin peestä ja näytti aika pahalta. Vartti ennen starttipyssyn pamahdusta taivas selkeni. Aurinkokin tuli esiin.
Reitti oli märkä, liukas ja haastava. Puolimatkassa, 20 km kohdalla ajattelin, että keskeytän Haltian huollolle. En keskeyttänyt. Sitten alkoi kulkea vähän paremmin. Jaksoin ylämäetkin ihan kivasti. (Yhdessä ylämäessä kun en vaan jaksanut, siinä 20 km kohdalla, tuli takaa mies joka sanoi: kannattais vaihtaa vähän pienempää pykälää. Jeps.)
Maaliin tulin ajassa 2.44. Tavoite, jonka olin asettanut, ei täyttynyt. Olo oli huomattavasti huonompi kuin viime vuonna, kun poljettiin 54 km ja hellettä oli sentään yli 30 astetta. Keskisyke viime vuonna 150 ja tänä vuonna 159. Kilometrivauhti sama. En jaksa uskoa, että kunto olisi oleellisesti huonompi, mutta tällä kertaa näin. Tavoite oli siis ajallisesti 2.30 alittaminen.
Hyvääkin tähän päivään mahtui. Kisa oli taas hyvin järjestetty. Porukka oli kannustavaa. Jaksoin ja osasin polkea polkuosuuksilla huomattavasti viime vuotta paremmin. Viimeinen nousu, pohjalta Sappeenvuoren huipulle laskettelurinnettä pitkin, sujui myös viime vuotta paremmin vaikka talutteluksi menikin. Saatiin kiva taivaansininen Sappee MTB -paita. Mies suoritti huikean urakan ja polki maaliin 80 km reitiltä huomattavan hyvässä hapessa.
Saldo siis kuitenkin plussan puolella.
Seuraavan kerran kisaillaan Tahkolla 2.7. Sinne selkeästi retkeilymeiningillä ja nauttimaan reitistä koko rahan edestä.
Ps. Ei ollut Peltsi radalla. Ehkä sen vaimo oli lukenut edellisen päivityksen ja todennut, että on turvallisempaa pitää ukko kotona kuin päästää maastoon tuollaisten hullujen naisten kanssa...: )
 |
| Mies kurvailee riemullisin mielin maalisuoralle 80 km polkemisen jälkeen. Hyvä!!! |
Vau, onneksi olkoon hienosta suorituksesta!
VastaaPoistaAinahan ne tavoitteet vaan eivät täyty, vaikka kuinka yrittäisi ja mitä tekisi. Aina ei vaan kulje. Mutta kokemusta tulee, ja lisäksi vielä Sappee MTB:n paita!
t. Myllyojan ex-polkija
Miten meni myllyojan sankarilla maratoni viikko sitten, vai tuliko susta myös ex-maratoonari?
VastaaPoistaVähän sua kyllä lähtöviivalle kaipailin Sappeessa, olisit ollu taas helposti palkintokorokkeella!
Tike
Noniin, selvittiin siis kuitenkin kunnialla molemmat maaliin saakka! :) Onnea suorituksesta! Aina ei tosiaan tavoitteet täyty, se on niin kerrasta ja päivästä kiinni. Mulla kävi kanssa 20 km kohdalla, että lopetan siihen paikkaan kun olo oli niin huono, mutta niin sitä vaan juoksin maaliin saakka.. ja Tukholmastakin sai mukaansa sinisen finisher-paidan :)
VastaaPoistaNiin ja nostan sulle hattua, minä en neverever jaksaisi polkea Sappeen rinnettä ylös. Alas lasken kyllä sujuvasti - talvella, suksilla ;)
Herran jestas enhän minäkään sitä mäkeä polkenut, pari hassua loivempaa pätkää vaan (alas laskeminen on munkin mielestä niin paljon inhimillisempää!). Muuten työnsin pyörää niin, että puuskutus kuului varmaan Tampereelle asti! Kovat jätkät ja mimmit kyllä sen mäenkin pääsi polkemalla ylös, nostan hattua heille.
VastaaPoistaKummasti sitä alkoi jo suunnitella seuraavia koitoksia, vaikka kuinka pahalta tuntuikin tällä reissulla. Jossain vaihessa pyöräilyä havahduin miettimään, että siellä se Marja ja moni muukin kiusaa itseään Tukholmassa. Ihanaa, että pääsit maaliin sinäkin!
Mies totesi kisan jälkeen lounaalla, että kai tässä pitää alkaa jotain EPOa käyttämään, että saa kärkipään miehet kiinni. Mä olen just sopivasti lähdössä viikon päästä Ranskaan, eli täytynee suorittaa tutustumiskäynti johonkin etelä-eurooppalaiseen maantiepyöräilytalliin...