Maitolaiturin Kyllikit

Maitolaiturin Kyllikit

lauantai 6. elokuuta 2011

Puntari: Kuria, järjestystä ja kesämökkisuunnitelmia

Ennen kevätjuhlia puhuttiin työkavereiden kanssa tulevaisuudesta. Minä sanoin, että tulevalta kotiäiti/freelancer-vuodeltani toivon sitä, että ehdin pitää kodin edes jossakin kuosissa. Työkaverit pyörittelivät päätään ja sanoivat, että nauti nyt siitä vapaudesta, ettei tarvi joka aamu kiskoa lapsia hoitoon ja itseä töihin.
Totta se on, että kodin siisteys ei ole se elämän tärkein juttu. Toisaalta, työkaverini eivät ole käyneet meillä...Kesä on mennyt erityisen kaoottisissa tunnelmissa. Pyykkivuoria (puhtaita ja likaisia), kasseja (tulossa ja menossa), urheilukamppeita, kellukkeita, multaisia perunoita, kuolleita kärpäsiä, puoliksi syöltyjä ruisleivän paloja, leluja...

Eilen kehitin sellaisen kohtauksen, että aloin heti aamusta siivota. Järjestelin, tomutin, imuroin, pyyhin, putsasin, poistin, hinkkasin, sisustin, somistin. Aimo annos lasten leluja lähti "jäähylle" ja ne, jotka saivat jäädä, saivat uuden järjestyksen.
Käväisin paikallisessa Ikeassa (eli meidän navetassa) ja löysin sieltä lasten vaarin tekemän vanhan hyllyn. Siinä oli siisti maalipinta ja kooltaankin se oli täysin passeli, joten raahasin sen tyttöjen huoneeseen. Nyt siihen täytyisi saada vielä säilytyskoreja jne, mutta on jo nyt hyvä lisä säilytystilaan.


Siivousurakan jälkeen marssitin lapset riviin ja loin heihin puolipelottavia katseita. Laadin sääntöjä kuin parolannummella konsanaan. Tästä eteenpäin lapset saavat leikkiä leluillaan ainoastaan omassa huoneessaan, pirtissä tai eteisessä. Ei siis enää valtoimenaan vyöryviä lelulaumoja olohuoneeseen, keittiöön tai kodinhoitohuoneeseen! Ja joka ainoa lelu kerätään illalla tai leikin päätteeksi pois lattialta! Muuten lelu lähtee jäähylle!
Lapset ottivat asennon, vetivät kädet lippaan ja lupasivat totella. Toistaiseksi menee ihan hyvin (ainoastaan Saiman jalkapallo on näköjään eksynyt keittiöön). Olisiko tämä nyt uusi alku? Jospa tämän jälkeen meille voisi ihan hyvillä mielin kutsua vieraita, eikä yllärivieraatkaan olisi pyörrytyskohtauksen aiheuttava asia? Toivossa on hyvä elää.

Joka tapauksessa, vaikka tämä olisi ohikiitävää (niinku Juha Tapio laulaa), niin nautin kuitenkin tänään, lauantaina, tässä hetkessä siitä, että koti on puhtoinen ja siisti. Siksi onkin ihanaa aloittaa viikonlopun viettäminen, juoda kahvia, lueskella blogeja ja nauttia elämästä. Aamuinen juoksulenkki veti olon mukavan lermaksi, joten tästä on hyvä jatkaa!

Tässä lopuksi vielä muutama kuva, jotka inspiroivat minua kesämökkilaajennuksen suunnittelussa. Kuvat ovat kirjasta Kesäkotielämää. Tällä hetkellä tilanne mökillä on se, että perustukset on tehty ja ammattimiehet ottavat homman haltuun viikon päästä. Keittiösuunnitelmia ja muuta sisustukseen liittyvää pohditaan, vaikka niiden aika onkin vasta varmasti ensi keväänä. Hyvä kuitenkin hautoa ja kypsytellä asiaa rauhassa.




4 kommenttia:

  1. Voi, kuulostaa niin tutulta nuo pyykkivuoret, kassiröykkiöt ja muut tavarakasat... :)
    "Siivoon huomenna tai lomalla" - periaate lipsuu mulla vähän väliä, joten kehittelen myös aika ajoin kohtauksen, jossa ikäänkuin energiamäärä tuplaantuu tai jopa triplaantuu ja sitten työ tulee tehtyä. Joskus voin pitkiäkin aikoja vaan olla ja katsella röykkiöitä hermostumatta, kun tiedän, että kohtaus tulee aikanaan. Tuo siivouksen jälkeinen euforinen olotila on tosi mahtava, mutta mikähän siinä on, että ne yllätysvieraat ei sitten vahingossakaan satu koskaan tulemaan siihen vastasiivottuun huusholliin? Ainakaan meillä.
    Kesäkotikuvat on kauniita! Mukavaa ja seesteistä viikonvaihdetta sinne!

    VastaaPoista
  2. Kävin niin kierroksilla eilen, etten nukkunut koko yönä kunnolla... Onneks näitä hyperkohtauksia sattuu kohdalle aika harvoin!

    Hyvät viikonloput sinnekin! Johan tässä alkaa ihan syksytunnelmat iskeä päälle, kun aurinkokaan ei ole täällä näyttäytynyt koko päivänä.

    VastaaPoista
  3. Wau, mikä pyrähdys! Olisin itsekin seissyt kiltisti käsi lipassa.
    Tuttuja oireita, itsellä homma vaan lipsahtaa jossain vaiheessa aivan hunningolle ja sitten taas mennään. Sitkeyttä sinulle!

    VastaaPoista
  4. Toistaiseksi armeijakuri on pitänyt...hengitystä pidätellen seuraamme tilannetta.
    Ihan outoa, että olohuoneessa mahtuu liikkumaan!

    VastaaPoista