Puntari: Vasara ja nauloja...

Paja "originaalikunnossa" ennen remontin alkamista.

Kivijalka saa kyytiä....

...orjan ja isännän toimesta...

...ja paja nousee jaloilleen ryhtevänä ja suorana!

Meillä on pihapiirissä vanha rakennus, jossa aikaisemmat sukupolvet ovat tehneet metallitöitä ja leiponeet. Toisessa päässä rakennusta on siis ollut paja ja toisessa leivintupa.

Jo vuonna 2001, kun ensimmäistä kertaa kävin tämän talon pihalla, ihastuin juuri tähän pajarakennukseen valtavasti. Se oli jo kätkeytynyt puoliksi puskien sekaan, eikä siellä juuri kukaan käynyt.

Silloin en vielä tiennyt, että minun kohtaloni on jonain päivänä pelastaa tuo vanha rakennus. Mutta niin siinä vaan kävi: pari vuotta sitten päätin, että nyt paja nousee uuteen kukoistukseen ja laitetaan kuntoon.

Ensin seurasi valtava tyhjennysurakka, jonka Sakke hoiti pääasiassa yksin. Etenkin metallipuoli oli täynnä erilaisia työkoneita, tarvikkeita ja muuta äijäromua. Leivintuvassa oli vain muutama leivinlauta ja penkki (ja leivinuuni, joka siellä vieläkin on).

Sakke teki uuden huopakaton ja sitten paikalle kutsuttiin orjatyövoimaa Aitoosta. Isä lupautui hankkeen "vastaavaksi mestariksi" ja varsinaiset työt aloitettiin. Koska vanha lattia oli valettu täysin ilman raudoituksia, niin routa oli sen hajottanut suuriksi kappaleiksi. Lattia kannettiin pihalle ja vanha tiilinen palomuuri/väliseinä purettiin. Onneksi muuten lautarakenteinen rakennus on tehty yhden hirsikerran päälle, joten se mahdollisti rakennuksen nostamisen. Lattian lisäksi vanhat haperot ja vinoon vääntyneet perustukset saivat kyytiä, ja paja nostettiin pylväille kuin malediivilainen rantamaja konsanaan.

Ikkunat irroitin viime syksynä ja niiden kunnostus alkoi ja jatkuu edelleen. Tämän kevään ja kesän pajatyömaa on ollut pysähdyksissä, mutta tänään teimme orjan kanssa suunnitelmia jatkotoimista.

Meidän tarvitsee ainakin kaivaa reilusti vanhaa maata pois pajan lattiasta, laittaa sinne styroksit ja uusi maakerros päälle. Sitten suunnitellaan lattiaa ja sitä, miten nuo tolppien välit tukitaan. Tällainen vanhan korjaaminen ei ole mitään helppoa ja suunnitteluun tuntuu kuluvan aikaa. Jospa ensi viikolla pääsisimme tositoimiin.

Sitten vähän maalia sisäseiniin ja siivoilua, kyllä se siitä!

Mitä pajaan sitten on tulossa?!? Monia villejä haaveita ja suunnitelmia on olemassa, mutta niistä sitten lisää myöhemmin. Sen lupaan, että tämä kotiäiti ei perusta ainakaan sisustusliikettä, eiköhän niitä ole tämän planeetan tarpeisiin ihan riittävästi ;)