Mummulan liiterissä Pälkäneellä oli ennen muinoin mystinen lasten sänky. Se oli täynnä kämpyräisiä oksia, halkoja, narukeriä, pokasahoja ja kaikenlaista vuosien saatossa kertynyttä roinaa. Sängystä ei oikeastaan koskaan puhuttu, mutta lapsesta tuntui hassulta, että vanhalla mummulla oli liiterissä vauvan pinnasänky.
Kun mummusta aika jätti, tyhjennettiin talo myyntiä varten pikaisella aikataululla. Pinnasänkykin pääsi pois liiteristä ja jatkoi eloaan vanhempieni ulkovarastossa, ei sitä siinä rytäkässä kukaan halunnut roskalavallekaan heittää. Maalit hilseili mutta muuten sänky oli ihan ehjä. Jos sille joskus jotain käyttöä... Lopulta sänky alkoi olla vain tiellä ja tilaa viemässä. Se oli päätynyt sisävarastoon, siihen oli jo vedetty pohjamaalikin, mutta käyttöä ei vain löytynyt. Häätö uhkasi historiasta huolimatta.
 |
| Lastenhuone vielä vanhassa asussaan. |
En vain voinut vankasta suunnitelmasta huolimatta viedä sänkyä pakolaisten vastaanottokeskukseen ja hukata sitä sen koomin taivaan tuuliin, vaikka tiedän, että sille olisi siellä ollut tarvetta. En vain voinut. Satavuotias puusepän tekemä sänky. Siinä sängyssä oli nukkunut minun Helena-mummuni vauvana Luopioisten Haapamäen kartanossa. Samassa sängyssä nukkui myöhemmin myös mummun sisko Terttu. Vuosia myöhemmin siinä nukkuivat Tertun lapset aina kesävierailuillaan Suomessa sekä minun Leena-äitini. Nukkuiko äiti siinä vauvana, sitä emme varmuudella tiedä, mutta luultavasti nukkui. Tiina ja minä olemme tipahtaneet välistä tässä sukupolvien ketjussa. Nyt sängyssä nukkuu minun kuopukseni Topi. Nukkuu niin onnellisena ja tyytyväisenä, kun pääsi pois vauvojen pinnasängystä isojen poikien sänkyyn. Tässä pinnasängyssä on nimittäin kiva toiminto: sänkyä saa venytettyä pidemmäksi, jolloin sivujen laitoihin tulee aukot. Siitä pieni poika pääsee ihan ITTE sänkyyn ja sieltä pois. Äitini kertoman mukaan juuri se aukko sängyn laidassa oli se hienoin juttu lasten mielestä jo silloin viisikymmentäluvullakin. Kuka sai nukkua sängyssä, siitä kuulemma käytiin ihan taisteluita! Koska Topi on kova mylläämään ja pyörimään sängyssään öisin, on laidallinen sänky hänelle oiva ratkaisu vielä tässä vaiheessa.
 |
| Sänky vielä pohjamaalissaan. |
Muutama viikko sitten maalasin sängyn kahteen kertaan hieman harmaaseen taitetulla valkoisella Helmi -kalustemaalilla. Pinnojen maalaaminen oli aikaa vievää, mutta hauskaa. Samalla saatoin ihailla puusepän tarkkaa työnjälkeä. Lopulta vielä kaupasta superlonpatja jonka leikkasin patjapussiin oikean kokoiseksi, ja homma oli valmis!
 |
| Uusi sänky paikoillaan, vielä petausta vailla. |
 |
| Isoveli auttoi pikkuveljen uuden sängyn laitossa käyttövalmiiksi. |
Uskon, että Helena-mummu katselee tyytyväisenä pilven päällä projektin valmistumista, ajatellen niin kuin ajatteli aina ennenkin: vanhaa pitää arvostaa, hyvää tavaraa ei saa heittää hukkaan...
Kyllä kelpaa pienen pojan nukkua uudessa vanhassa sängyssään sukupolvien mittaisia unia.
En vain voinut vankasta suunnitelmasta huolimatta viedä sänkyä pakolaisten vastaanottokeskukseen ja hukata sitä sen koomin taivaan tuuliin, vaikka tiedän, että sille olisi siellä ollut tarvetta. En vain voinut. Satavuotias puusepän tekemä sänky. Siinä sängyssä oli nukkunut minun Helena-mummuni vauvana Luopioisten Haapamäen kartanossa. Samassa sängyssä nukkui myöhemmin myös mummun sisko Terttu. Vuosia myöhemmin siinä nukkuivat Tertun lapset aina kesävierailuillaan Suomessa sekä minun Leena-äitini. Nukkuiko äiti siinä vauvana, sitä emme varmuudella tiedä, mutta luultavasti nukkui. Tiina ja minä olemme tipahtaneet välistä tässä sukupolvien ketjussa. Nyt sängyssä nukkuu minun kuopukseni Topi. Nukkuu niin onnellisena ja tyytyväisenä, kun pääsi pois vauvojen pinnasängystä isojen poikien sänkyyn. Tässä pinnasängyssä on nimittäin kiva toiminto: sänkyä saa venytettyä pidemmäksi, jolloin sivujen laitoihin tulee aukot. Siitä pieni poika pääsee ihan ITTE sänkyyn ja sieltä pois. Äitini kertoman mukaan juuri se aukko sängyn laidassa oli se hienoin juttu lasten mielestä jo silloin viisikymmentäluvullakin. Kuka sai nukkua sängyssä, siitä kuulemma käytiin ihan taisteluita! Koska Topi on kova mylläämään ja pyörimään sängyssään öisin, on laidallinen sänky hänelle oiva ratkaisu vielä tässä vaiheessa. 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti