Marraskalenterin luukku 30

Se on sitten Marraskalenterin viimeinen luukku! Ja tänään päätimme toteuttaa monen kalenterin lukijan salaisen haaveen ja paljastaa itsestämme jotain, mitä kukaan ei koskaan ennen ole nähnyt tai kuullut.

Ensin raotamme Kyllikkien PinUp-menneisyyttä kuvamateriaalin valossa. Tässä legendaarisena kesänä -99 otetussa kuvassa nuorempi kyllikeistä poseeraa silloisen kesäauton Saabin nokkapellillä mummun vanhoissa alushousuissa ja pinkissä Marilyn-topissa! Kuumaa!

Saab oli siitä vekkuli auto, että siinä oli kaksi eri tankkia ja kun toisesta loppui bensa, se vaihtoi toiselle tankille. Ja silloin auto teki sellaisen jumalattoman nykäisyn, että niskat oli pari viikkoa jumissa sen jälkeen...

Kyllikkien varhaisiin autoiluvuosiin liittyi hauska tapa pitää "rekkarivihkoa", siis tyyliin Team Ahma (jos muistatte). Ei me mitään rekisterinumeroita siihen vihkoon kerätty, vaan kulloisenkin autoilukeikan sääolosuhteet, fiilikset, päämäärä ja kyytiläiset. Legendaarista settiä!

Sittemmin Hämeenlinnan yhteiskämpässä pidimme päiväkirjaa, vähän samassa hengessä. Josta nyt koottuja paloja...

26.9.2000 KÄSI! Meillä on hieno uusi kynnys kylppärissä, mutta meillä ei ole sulkeutuvaa kylppärin ovea.

11.10. Paavilainen pitää uskomatonta törinää seinän takana. Se kai niistää, mutta kuulostaa siltä kuin asunnossa olisi vähintään hevonen...AAMULLA: Perun puheeni hevosesta. Paavilaisen asunnossa on varmasti norsu.

25.10. Oltiin taidemuseossa ja siellä oli Warholista huolimatta hirvee vitutus päällä.

23.11. Hanna palaa tukikohtaan. Bunkkeri tyhjä, mutta onneksi jääkaappi täynnä.

18.2. Isometsä kärähti doupingista. Kuitunen hiihti kultaa. Mulla on rahat loppu. Köyhänä kiva olla.

202. Ny mää en enää jaksa!

12.3. Uimassa käyty ja hyviä lihoja bongattu. Uinti on hieno laji!

22.4. Linturetki onnellisesti takana, uusia vielä edessä. Kevään viimeiset rutistusviikot pitäisi vielä jaksaa. Takki on aika tyhjä.

24.4.

Keittiössä etelän hyönteiset

Stockmannin pastoista lehahtaneet

minun pääni ylle

ja käsieni alla tiskivesi

siinä kellun

Juustohöylä puree kiinni

veistää liian paksuja siivuja

minä en pidä niistä

eikä leipäkään

Ja hellalla eiliset makaronit

elävät omaa elämäänsä

tarttuen kiinni toisiinsa

peläten hetkeä jolloin

karistan ne roskapussiin

kurkku on terveellinen vihannes

sen pistän jääkaappiin

ja pyyhin tiskipöydän

sen pinnasta tulee kirkas,

tulee kirkas

21.10.2001 SexKoppelo 2001 on teemavuotemme nimi ja paljon miesvieraita on ehtinyt kylässä käydä.

29.10 Ihmeen vähän oon viime lukuvuotena valittanut miehen puutetta.Puutehan loppui 7.7. kun Teräsmies lennähti viitta hulmuten ja huoli mut.

14.11. Meidän fakpadi on metsän siimeksessä sotimassa, joten eroottinen lataus lottakanttiinissa on miinuksen puolella.

20.11. Joulupukilta toivon Fiskarsin vesuria ja ehkä flanellipyjamaa. Draken ja potkukelkka ovat seuraavina listalla, ehkä sitten eläkkeellä molemmat nököttävät kotipihassa?

7.1.2002 Räikkösen Kimi käytti tänään Jenniä varikolla, mulla on flunssa ja täällä haisee viemäriltä.

7.3. Mun mielestä Jasmin Mäntylä pitäisi jättää rauhaan!

27.3. Tiina ja Heidi pämppäs maanantaina 4 isoa olutta, pullon punkkua ja pullon valkkaria. Ne oli kännissä kuin käet! Ja kämppä ihan mahdottomassa kunnossa. Tiina muuten laatotti kylppärinkin uusiksi...

16.4. Tasan 2 viikkoa kämpän vuokrasopimusta jäljellä ja sit se on menoo...

FANTASTINEN KIITOS KAIKILLE KALENTERIAMME SEURANNEILLE!

Marraskalenterin luukku 29

Marraskalenteri tarjoaa tänään kirjavinkkausta.

Koska nythän on hyvä vuodenaika lukemisen suhteen.

Tässä kolme kirjaa, joita voin lämpimästi suositella alkutalven lukemistoon!

Kate Jacobsin Lankakaupan Talvi on jatkoa lankakauppa-sarjaan, jossa ovat ilmestyneet aikaisemmin Pieni lankakauppa ja Lankakaupan tyttö. Takuuvarmaa kerrontaa, joka on tavallaan kepeää, mutta pistää samalla pohtimaan mitä sitä elämässä jättääkään jälkeensä.

Lucy Dillonin Paritanssia on uusin tuttavuuteni ja täytyy myöntää, että en ole vielä päässyt loppuun asti. Mutta jos on jo lukenut 2/3 kirjasta ja peilannut omaa elämäänsä sen kautta runsaasti, niin kirjan on pakko olla hyvä. Kirja kertoo erilaisista ihmisistä, jotka aloittavat parintanssiharrastuksen.

Deborah Smithin Omenan tuoksu kertoo hurmaavalla tavalla omenatarhan omistajan ja tämän pojan elämästä, höystettynä yhdellä Amerikan presidentin tyttärellä ja mielenkiintoisilla juonenkäänteillä.

Nämä kirjat eivät ole mitään maailmankirjallisuuden klassikoita, vaan ns. viihdekirjallisuutta. Mutta oikein hyvää sellaista. Joten kipin kapin kirjastoon tai kirjakauppaan!

ps. Kannattaa käydä Kuhmalahden kirjastossa jo ihan senkin takia, että siellä on hieno design-näyttely!

Marraskalenterin luukku 26

Kun ulkona on synkkää ja myrskyisää, voi kaivaa kirjahyllystä runokirjan ja syventyä sen ääreen sohvalle. Tai nojatuoliin. Tai sänkyyn.

Itse palaan säännöllisesti kahden runoilijan tuotantoon. Molemmat runoilijat ovat jo valitettavasti kuolleet, mutta tuotanto elää! Kiitos Tommy ja Juice!

Juicen runokirja Aika jätti tuli mieleen jostain syystä eilen.

Ja koska joulu lähestyy ja jouluna aina kohistaan siitä yhdestä neitsyestä, niin ajattelin jakaa tässä marraskalenterissa yhden neitsyeen liittyvän Juicen runon ja muutaman muunkin helmen Aika jätti -kirjasta.

VIISAS NEITSYT

Parempi on hukata neitsyytensä ääliölle

kuin pitää sitä hänelle säästössä.

---------------------------------------------------------

SUUNNISTAUTUJA

sinussa osaan suunnistaa

            tunnen jokaisen rastin,

                         tunnen metsiköt, tiheiköt,

mättäät ja luolat

                                minä tunnen sinut hyvin

                                             en tiedä sinusta mitään

---------------------------------------------

IKÄVÄ
Missä lienevätkään sinun onkalosi,

      missä taipeet,

                      kaipaan jokaista hiustasi

erikseen.

Yöllä puut

                              huojuvat taivasta vasten.

                              Minun on sinua ikävä.

----------------------------------------------

III

En puhu kenellekään.

Yksikään ei puhu minulle.

Teen työni yksin, asun yksin,

katson unet yksin, vaikka

tosi on yhteinen.

Miksi pitäisi tavata uusia ihmisiä,

kun entisistäkin

sietää korkeintaan puolet.

--------------------------------------------------------

VIERASKOREUS

Mikä se on muita miellyttäessä?

Itsensä kanssa joutuu olemaan

koko ajan.

Marraskalenterin luukku 25

Ihan vaan itseäni ja teitä kiusatakseni marraskalenterin luukusta löytyy tänään

nizzalaista aurinkoa ja Kyllikit välimerellisissä tunnelmissa.

Those were the days...

Toisikohan joulupukki tänäkin vuonna lentoliput Nizzaan?

Ja varmistaisi, että kun me ollaan siellä piknikillä, meillä on yhtä hyvän maisemat kuin viime reissulla!

Marraskalenterin luukku 23

Marraskalenteri on ollut tähän asti kovin hiljainen,

mutta tänään sieltä kuuluu musiikkia.

Ja tämä musiikki sinkoaa Kyllikit (ja varmaan monet muutkin) suoraan takaisin 1990-luvun loppupuolelle, siihen aikaan, kun televisiosta töllötettiin iltapäivisin Jyrkiä ja sen musavideoantia ja luukutettiin vanhan Saabin autostereoista c-kasetilta hittibiisejä.

Samoihin aikoihin löi itsensä läpi yhtye, jolla on Kyllikkien sydämessä aivan erityinen asema. Ja tämä musavideo on kyseisen yhtyeen parhaimmistoa, tai siis suorastaan paras.

Niin, että terkkuja vaan Tonille ja Sipelle! Vii lav juu!

Ps. Lukekaapas Pasi Kostiaisen kirjoittama Maalin alta -kirja, joka kertoo Apulannan uran alkuvaiheista. Legendaarista settiä!

Marraskalenterin luukku 22

Tänään, tavallisena tiistaiaamuna, Marraskalenteri paljastaa sisälmyksistään ison annoksen järkytystä!

Käväisin viattomin mielin Väestörekisterikeskuksen nettisivuilla vilkuilemassa, kuinka monta Mairea ja Saimaa on tänä vuonna kastettu.

Jostain syystä syötin etunimihakuun myös oman etunimeni ja hakukone paljasti, että Tiina-nimi on suorastaan kuolemassa sukupuuttoon. Vain 5 ihanaa tyttölasta on tänä vuonna saanut

ekaksi tai tokaksi nimekseen Tiinan!

Mitätäätämmönennytoikeinon? Tiinahan on kautta maailman sivun ollut yksi kauneimmista nimistä!

Hanna-nimisiäkin on tälle vuodelle sentään kastettu jo reilut 60...Ihmettelen!

Käypäs katsomassa oman nimesi kohtalo osoitteessa www.vrk.fi!

Marraskalenterin luukku 19

On... 

...leivottu piirakkaa tarjolle...

...haettu aurajuustoa ja pipareita kaupasta...

...kolattu kaikki suurimmat tavararöykkiöt nurkista sänkyjen alle...

...viritelty valmiiksi lyhdyt ja kynttilät...

...haettu alkosta punaviiniä ja kaupasta glögiä...

...postitettu kutsut ajoissa...

...kaadettu metsästä kuusi ja viritetty se terassille valojen kera...

...aloitettu savusaunan lämmitys heti aamusta...

...viety sikspäkillinen luomujouluolutta kellariin viilenemään...

...ja hankittu yöpaikka miehelle ja lapsille mummulasta...

...on siis aika avata marraskalenterin 19. luukku ja

pitää naisten oma pikkujouluilta!



Marraskalenterin luukku 18

Tänään Kyllikkien Marraskalenteri haastaa teidän kaikki kuvaruutujen takana köllöttelevät sohvaperunat Kuntoilemaan Kotona!

Tämä mainio opasvihko 80-luvulta innostaa meidätkin varsinaiseen jumppamaratoniin, eli ei muuta ku tennissukat puoleen sääreen ja polvea nostamaan!

Ja koska edessä on ehkä yksi kiivaimmista pikkujouluviikonlopuista, on aiheellista jakaa myös opasvihkosessa ollut valistusosa kaikkien meidän kesken!

Mukavaa viikonloppua ja marraskuun 18 päivää!



Marraskalenterin luukku 15

Aika monissa blogeissa kohistaan Krista Keltasen joulukorteista. Valokuvaaja onkin onnistunut vangitsemaan jouluisia tunnelmia kuviinsa, ainakin niiden muutaman version perusteella, joita olen bongaillut.

Meidän superihana ja -lahjakas äitimuori on jo kahtena jouluna maalannut itse joulukortit, eikä tämäkään vuosi tee poikkeusta. Jo keväällä sovimme, että tänä vuonna äiti maalaa kuvat ja minä kehittelen niihin tekstit. Ja nyt on syntynyt valmista (onhan ekaan adventtiin vielä reilusti aikaa...)

Tässä siis teille Marraskalenterin viidennentoista luukun takaa vilkaisu yhteen meidän yhteistekeleeseen.

Kortteja (seitsemää erilaista) myydään sitten tuttaville, muutamilla joulutoreilla ja tilauksesta vaikka kenelle!

Marraskalenterin luukku 12

"Minä itse olen syntynyt saunassa ja 17 lapsestani kolme on myös saunassa maailmaan tullut.

Häihin hain Vaasasta 100 litraa viinaa ja 20 litraa konjakkia. Viina maksoi 90 penniä litra ja konjakki 1,20 litra. Tästä viinasta jäi varpahaisia - varpahaiset tulivat varsin pian häitten jälkeen - yli 10 litraa. Varpahaisissa sitten loput hääviinat juotiin.

 Ristiäisiä varten hain Vaasasta varta vasten 20 litraa viinaa.

Akat ja miehetkin kulkivat pirtissä, toivat jotain lapselle ja muutakin tuomista. Tavallisesti tuotiin juusto, leipä, 2 ankkastokkaa (pullapitkoa), 3 metriä vaatekangasta, kretonkia tai liinaa, posliinitavaraa, kahvikuppipari, 2 pulloa olutta. Pitokummit toivat aina enempi tavaraa. He toivat lapsen vaatteet ja kaikkea tavaraa runsaammasti.

Miehet kävivät pirtissä myös. He toivat samoja tavaroita kuin akatkin, mutta mieluummin antoivat rahaa. Miehet kävivät pirtissä paremmin siinä mielessä, että saivat "kalaasia", viinatarjoilua.

Kaikki miehet eivät ollenkaan tykänneet, että heidän akkojaan käytiin pirtissä tervehtimässä. Niinpä Haapakoskellakin yksi mies varasi kiviä nelikkoon sänkynsä luo, että sai niillä heti heittää, jos naapurin akat tulivat pirttiin. Ja hän heitti kanssa niillä, jos joku yritti tulla."

Lapualaisisännän kertomus vauvaperheen elämästä 1800-luvun lopulta osoittaa,

että ennen on ollut meno aika mukavaa ja vapaamielistä!

Kertomus ja tämä kuva rotinapitkosta olkoonkin marraskalenterin luukku 12!

Ihan sen kunniaksi, että mun pitäisi alkaa leipoa rotinoita. Tuon pitkomallin perusteella täytyy ensin käydä myllyssä hakemassa pari säkkiä jauhoja ja sitten putsata navetasta 50 litran saavi taikinatiinuksi...

Kertomus ja kuva löytyvät muuten kirjasta Lasten juhlat - rotinoista rippikouluun ja sen on toimittanut Terttu Kaivola. Mahtavia tarinoita ja kuvia vuosien varrelta!

Marraskalenterin luukku 11

Yhdestoista luukku on omistettu kaikille kimmoille,

paseille ja koskilaisille!

Kyllikkien suosikkiviihdettä!

Marraskalenterin luukku 10

Muistatteko viitisen vuotta sitten, kun Ellen Jokikunnas remontoi vanhaa

rautatieasemaa Jokakodin Asuntomarkkinat -ohjelmassa?

Ellen oli, miten sen nyt sanoisi, aika stailattu kyseisen ohjeman nauhoituksia varten. Irtoripset räpsyivät ja tekokynnet rapisivat melkein television ääressä olevien kotisohvalla asti...

Ja Remontti-Reiska siinä sitten ihan hitusen kiihkeänä pörräsi Ellenin ympärillä hiomassa ja hinkkaamassa...

Marraskalenterin kymmenes luukku raottaa Kyllikkien remonttieleganssia viiden vuoden takaa!

Niin että miksei meillä ole telkkarissa omaa remonttiohjelmaa, ihmettelen vaan?!



Marraskalenterin luukku 9

Kuukauden päästä, tarkemmin sanottuna 10.12., järjestetään Kuhmalahdella perinteinen joulutori. Tori pidetään kotiseutumuseon ja seurakuntatalon tiloissa ja noudattaa hengeltään

ei-niin-kaupallinen-joulu meininkiä.

Tuotteet ovat pääasiassa käsityönä tehtyjä, sen lisäksi tarjolla musiikkia, soppaa ja seurustelua.

Yhdeksännen luukun sisälle kätkeytyykin kuvakavalkaadi viime vuoden joulutorilta, jotta pääsemme vähän fiilikseen!

Marraskalenterin luukku 8

Sairaaloissa on menty nykyään vähän liian pitkälle, kun edes syntyneen vauvan tädit eivät saa päästä katsomaan pienokaista ja omaa siskoaan sairaalaan. Että muka vaan isät, sisarukset ja isovanhemmat.

Vierailukieltohan astui voimaan, kun kaiken maailman tappavat sairaalabakteerit ja influenssat röyhäisivät maailmalla. Siitä lähtien meidät tädit on luokiteltu tappavaan luokkaan: ei asiaa lapsivuodeosastolle!

Sain omat lapset ennen kyseistä kieltoa Taysissa. Makasin ensimmäisen synnytyksen jälkeen kuin kalikalla tainnutettu lahna osastolla, ja olin varma, että kuolema korjaa minut yöllä. Ja mitä tapahtuikaan: pahimman synkkyyden ja lähestyvän tajuttomuuden keskellä huoneen ovi aukesi ja sisään astui yksi ihanimmista tyypeistä tässä universumissa. Jonna oli ollut Särkänniemessä lastensa kanssa ja saanut sinne tiedon poikimisestani ja hän päätti tulla piipahtamaan.

Voin sanoa, että mikään veritankkaus, kipulääkitys tai antibiootti ei pysty samaan vaikutukseen, kuin oikean ihmisen näkeminen! Toipuminen ja henkinen piristyminen lähti käyntiin raketin lailla tuon vierailun jälkeen.

Hannan raskaus-synnytys-kertomus ei mennyt ihan kuin Strömsössä. Tuli kaikenlaista, joka johti sektioon. Sitä ennen jännitettiin, mahtaako koko mamma säilyä hengissä leikkaukseen asti.

Joten arvaatte varmaan, että mun oli ihan PAKKO päästä sairaalaan katsomaan omaa siskoani!

Ja niin mä sitten puin mustan agenttiasuni ja kommandopipon päähäni, soluttauduin Kanta-Hämeen keskussairaalan itäisestä sisäänkäynnistä sisään, harhautin pari hoitajaa ja saavutin kohteen Osasto ykkösellä.

Ja mitä siellä odottikaan: jo hienosti toipumassa oleva Hansu, jolle annoin rentouttavaa niska-hartiaseudun hierontaa ja jalkahoidon. Sekä tietysti pieni, kirpun kokoinen poika, joka oli erittäin tyytyväinen nähdessään tätinsä.

Marraskalenterin kahdeksas luukku onkin

omistettu kaikille maailman tädeille ; )

Marraskalenterin luukku 7

Marraskalenterin seiskaluukusta löytyy optimismia ja rusinapullaa!

(Tätä ei voi Hannan kanssa katsoa, ennen kuin leikkaushaava on kunnolla asettunut...)

Marraskalenterin luukku 6

Marraskalenterin "pääluukku" aukeaa jo nyt! Jotain, jota odotettiin pitkään ja hartaasti.

Sellaiset 8 kuukautta. Ja joka näki eilen päivänvalon Kanta-Hämeen keskussairaalassa.

Ihana, valloittava, pieni poika syntyi maailmaan

komeilla mitoilla, vaikka jouduttiinkin yli kuukausi etuajassa tempaisemaan keskuuteemme.

Täällä ruudun takana on siis yksi uusi ylpeä täti-ihminen ja

sairaalassa pötköttelee pää pyörällä uunituore äippä!

Jee!

Marraskalenterin luukku 5

Helsingissä parhaillaan olevan SkiExpon kunniaksi Marraskalenterin viides luukku

kätkee sisälleen taidokasta hiihtoa.

Kysymys kuuluukin, millaista alastuloa lähtisit
tästä tilanteesta suunnittelemaan???

Kuva on Pallakselta keväällä 2006, kun hissit olivat kiinni hotellipalon vuoksi ja koskemattomat rinteet hellivät meitä huhtikuisessa auringonpaisteessa. Sakke päätti vielä skinnailun ja laskemisen jälkeen esitellä meille ja kameroille osaamistaan. Hyvällä menestyksellä.

Marraskalenterin luukku 4

Silloin, kun ei jaksa mitenkään keittää lapsille aamupuuroa, kannattaa antaa ohjat mukuloiden käsiin.

4-vuotiaasta kuoriutuu yllättävän tehokas kokki ja reseptien kehittelijä, kun nälkä kurnii, jääkaappi ammottaa puolityhjänä ja äiti siemailee tympeänä aamukahvia eikä suostu tekemään ruokaa.

Neljännestä luukusta paljastuukin

Aamureiska (eli rieska) ala Maire

Kyllä tää aina kaiken maaílman panniinit, ciabatat ja foccaciat voittaa!!!

Marraskalenterin luukku 3

Pimeällä olisi mukava vaihtaa maisemaa ja lähteä äkkilähdöllä etelän lämpöön ja valoon.

Mutta luottaisitko tähän lentäjään....?

Kivaa torstaita ja marraskuun kolmatta päivää kaikille!

Marraskalenterin luukku 2

Jaahans, se on sitten Marraskalenterin toisen luukun vuoro

(älkää muuten ihmetelkö, jos tämä kalenteri ei ihan joka päivä päivity, kun tämä ei olekaan mikään

tyypillinen ja tavallinen kalenteri vaan yllätyksiä täynnä!).

Toisen luukun takaa paljastuu aimo annos romantiikkaa.

Sitä jos mitä ihminen kaipaa syksyisen synkkyyden keskelle, eikös vaan?!

Oma mielikuvani romantiikasta perustui pitkään Aku Ankka -sarjiksiin. Ajattelin, että joskus vielä minunkin vuokseni joku lentää pienkoneella taivaalla ja vetää koneen perässä viiriä, jonka tekstissä julistetaan rakkautta minulle. Tai lentää sellaisella höyryä tupruttavalla lentsikalla minulle sydänkuvion taivaalle.

Mutta kuitenkin, se suurin ja odotetuin romantiikan ele oli (ja on edelleen) niinkin yksinkertainen kuin suklaarasia. Mutta ei mikä tahansa suklaarasia, vaan SYDÄMEN muotoinen ja silkkinauhalla koristeltu. Sellainen, jonka Aku vei aina Iinekselle tehtyään jotain puolihölmöä.

Miehet. Viekää tänään (tai huomenna tai ylihuomenna, kunhan viette) naisillenne suklaarasiat.

Sellaiset sydämen muotoiset (silkkinauhaakaan ei välttämättä tarvita).

Ja naiset, raportoikaapa tänne, millaisia romanttisia eleitä marraskuuhunne kaipaatte tai kenties olette jo saaneet osaksenne...