Maitolaiturin Kyllikit

Maitolaiturin Kyllikit

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Puntari: Pelkkää juhlaa

Elämä ei ole aina pelkkää auringonpaistetta, välillä se on myös ruusuilla tanssimista.

Meidän sukuun osui viikon sisään melkoinen määrä juhlia. Ensin päästiin juhlimaan rakkaan tädin häitä upeassa kartanomiljöössä Hämeenlinnassa. Seuraavana päivänä juhlittiin Mairen 6-v synttäreitä kummien ja sukulaisten kanssa. Ja seuraavana päivänä tulikin kaveriporukka synttäreille. Ja saman päivän iltana juhlittiin vielä oman äitini eläkevuosien alkamista. Ja pompsista vaan, sitten tulikin juhannus.

Summa summarum: on tullut syötyä ja juotua viimeisen viikon ajan suhteellisen hyvin!

Henkilökohtaisesti lasken juhlatapahtumaksi myös sen, että pääsin avaamaan iltarastikauden Vimmun (pahamaineisessa) Pakovuoressa viime keskiviikkona. Ei edes avohakkuut ja tiheä vihreä päässyt harmittamaan, kun sai olla pitkästä aikaa siellä hyttysten syötävänä. Ihanaa!








lauantai 15. kesäkuuta 2013

Puntari: 9 viikkoa Ranskassa - mitä jäi käteen?

Tuhlaajatyttö on palannut takaisin Puntariin. Takana 10 viikkoa reissussa, joista 9 Ranskan maaperällä. Upea, upea, upea reissu kerrassaan. Eihän siitä mitään yhtä blogikirjoitusta mitenkään pysty tekemään, mutta ehkä kesän mittaan jaan muutaman mukavan muiston täällä kanssanne. Yksi asia on kuitenkin todettava: matkailu kannattaa aina.

Reissusuunnitelma lyötiin lukkoon jo reilu vuosi sitten. S päätti anoa vuorotteluvapaata tälle keväälle/kesälle ja mun työkuviot kevään osalta ei ollut mitenkään kiveen hakatut. Omalta osaltani reissu vaati ennen kaikkea määrätietoista säästämistä ja kaikesta ylimääräisestä luopumista. Viime talvi meni euroja tarkkaillessa. Onneksi verottaja muisti mukavilla palautuksilla joulukuussa, jotka siirtyivät suoraan matkakassaan.

Me varattiin Interhomen kautta talo (puolikas) Nizzasta kuudeksi viikoksi, ja tutun tutulta talo meri-Alpeilta kolmeksi viikoksi. Matka aloitettiin menemällä Helsingistä Travemundeen laivalla. Siitä ajettiin kahdeksi päiväksi Pariisiin, ja Pariisista ajettiin yhdessä päivässä Nizzaan. Paluumatka tehtiin vähän eri reittiä Tanskan ja Ruotsin läpi, ja laivalla tultiin tällä kertaa Tukholmasta Turkuun. Majoitukset olivat ns. halvimmasta päästä, mutta me oltiin niihin erittäin tyytyväisiä. Rahaa majoituksiin ja matkoihin menikin meidän perheeltä suurin piirtein saman verran, kuin jos tämä porukka olisi lähtenyt pariksi viikoksi Thaimaahan.

Koti-ikävä ei iskenyt missään vaiheessa kenellekään. Me nautittiin ajasta koko perheen kesken. Pelattiin pelejä, leikittiin barbeilla, käytiin puistoissa ja rannalla, retkeiltiin, käytiin kaupungilla, otettiin  aurinkoa, pelattiin tennistä ja sulkkista, syötiin hyvin ja löhöiltiin. Vuorilla käytiin susipuistossa, ja nähtiin  kansallispuistossa alppikauriita ja murmeleita (samaistuin noihin alppien pikku ihrapalleroihin ihan kympillä!).
Vaaleahiuksiset tytöt saivat paljon huomiota ranskalaisilta, jotka näyttävät pitävän lapsista erityisen paljon. Tyttöjä huomio ensin vähän ihmetytti, mutta nopeasti siihen tottuivat. Ihmettelevät varmaan täällä kotona, miksei kukaan enää heiluttele ja iske heille silmää :)

Nyt on kuitenkin kiva olla kotonakin. Suomen kesä on parhaimmillaan. Keskiviikkona korkattiin mökkisauna, käristettiin kämppingit ja kastettiin talviturkki. On tää kesä vaan ihanaa aikaa!









perjantai 14. kesäkuuta 2013

Halkomäki: Viikon pionit

...joskus jopa kahden!


Alunperin ajattelin, että pääsen aloittelemaan pioniesittelyt joskus kesäkuun lopulla. Luontoäiti päättikin paiskata meille huikeat helteet heti kesän alkuun ja sotki mun suunnitelmat. Vehreiden varsien päissä pyöreät pampulat kasvoivat niin että kohina kuului, ja viime viikolla ensimmäiset jo availivat nuppujaan. Ja me oltiin tietysti silloin poissa kotoa, viikon kesälomalla. Höh.
Meidän pihassa kasvaa sellaiset parisenkymmentä eri pionialjiketta. Joo, tiedän...pionihulluus...sitä on vaikea selittää... Muutama oli jo valmiina penkissä silloin kun talo ostettiin, mutta suurin osa on tässä kolmen vuoden sisällä istutettuja Pionien Kodin taimia. Muutaman vanhan ja viime vuonna jakamani pionin kaivoin toukokouussa ylös ja vein taimitorille vaihtoon. Varjoisa penkki sai uusiksi asukeiksi alppiruusut.

Nyt on oikeastaan ensimmäinen kesä kun kaikki pionit ovat tehneet nuput, suoraan sanottuna osa kukkii niistä nyt ihan yltiöpäisesti, vaikka aikaisempina vuosina ei ole kukkia näkynyt ollenkaan. Ilmeisesti ovat saaneet kasvatettua juuripaakkunsa kuntoon ja voimia riittää myös kukkien tekemiseen. Myös itse puskat ovat todella reheviä ja pitkillä varsilla varustettuja. Paikkana tällainen aurinkoinen rinnetontti on pioneille mitä mainioin kasvualusta; vesi ei jää seisomaan ja aurinko hellii aamusta iltaan. Istutin kasvit aikanaan Pionien Kodin tarkkojen ohjeiden mukaan, ja niinpä niille ei varmaan seuraavaan kymmeneen vuoteen tarvitse tehdä mitään. Siis muuta kuin ihailla kukkaloistoa!
Ainoa tappio tälle vuodelle kirjataan perinteikkään Juhannuspionin piikkiin. Jotain merkillistä sille on tapahtunut, sillä rehevän puskan sijaan mullasta nousi tänä keväänä vain muutama harva oksa, joista kahteen tuli pieni nuppu ja kukinto. Raasu näyttää aivan turpiinsa ottaneelta. Täytyykin miettiä että osoittaako syyttävä sormi myyriä vai laitetaanko kovan talven taikka taantumuksen piikkiin. Toisaalta se kukki vielä viime vuonna niin upeasti, etten jaksa uskoa sen taantuneen ihan noin yhtäkkiä! Merkillistä...

Nyt kun kukkaloisto on saatu vauhtiin, saapuivat tietysti myös ensimmäiset rankkasateet. Tie-tys-ti. Saakelisaakelisaakeli!!! Eilen illalla leikkasin auenneet kukinnot maljakkoon ja jaoin niitä uusiin koteihin ihmisten iloksi. Tämä oli hyvä ratkaisu, sillä aamulla kukkapenkissä odotti lohduton näky. Red Charm kökötti siellä kuin kynitty kana. Pioni on siitä vähän hölmö perenna, että vauhtiin päästessään se aukoo kukintoja toisensa jälkeen oli keli mikä tahansa. Itsesuojeluvaisto puuttuu, ja sekös meitä kasvattajia surettaa. Verenpaineet hipoo pilviä sääkarttoja katsellessa!

Mutta tässä siis pionikauden aloittajat täällä Halkomäessä:
 
 
1.
Juhannuspioni kukkii aivan ensimmäisenä aina kesäkuun alussa. Himmeäpintaiset lehdet ovat syvän sinivihreät, kukinnot suhteellisen pienet mutta kauniin väriset. Harvinainen pionilaji on kadonnut kaikkialta muualta maailmasta, paitsi siis Suomesta! Nyt tätä pionia saa jo ostaa ainakin Pionien Kodin valikoimista.
 
2.

Toisena kukkansa aukaisee upea ja uhkea Red Charm. Nimensä veroinen hurmuri ei jätä ketään kylmäksi. Hehkuvan punaiset kukinnot ovat varhaiskaalin kokoiset ja nuokkuvat vahvojen varsien päässä aueten lopulta aivan pallomaisiksi. Varhainen katseenvangitsija ei jätä ketään kylmäksi!
 
3.
 
 
Kolmanneksi ehti vaaleanpunainen hattaraunelmapioni Dr. Alexander Flemming. Kaunis kerrannaiskukkainen pioni on upea leikkokukkana tai vaikka morsiuskimpussa. Suuret kukinnot ja korkea puska takaavat näyttävyyttä kukkapenkkiin.
 
      4.
 
Hintsusti mitalisijoilta jäi meillä perennapenkin reunuspionina toimiva Felix Crousse. Syvän violetinpunaiset kukinnot eivät ole suurimmasta päästä, mutta kauniin maljamaiset muodoltaan. Kaunis myös leikkokukkana!
 
5.
Viidennen sijan nappasi ihana Sorbet. Vaaleanpunaisten terälehtien suojissa piilottelee kaunis kermanvaalea pilvi, ja koko kukinto on pionien keskuudessa helposti tunnistettava erikoisen ulkomuotonsa vuoksi. Tämänkään pionin kukat eivät ole valtavan suuret, ja vähemmän kerrottuina kestävät sadetta monia muita pioneja paremmin.

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Halkomäki: Hei hei, mikä...

...mahtaa olla IN?


Jos et oikein tiedä että mitä sitä elämällään tekisi, niin kannattaa tsekkailla plokeista kuumimpia, cooleimpia ja trendikkäimpiä ajanviettotapoja. Sitten tiedät mikä on IN ja on niin paljon helpompi hengittää. Nopea katsaus tuotti seuraavanlaisen pikaraportin:

Ruokaplokeissa tyhjennellään pakastinta viime kauden marjoista ja sienistä ja väännetään niistä kaikkea älyhyvää. Pää työnnetään raparperipuskaan eikä oteta pois ennenkuin  piirakat on leivottu, kiisselit keitetty ja raparperisima käymässä. Tosiruokahifistelijät keräävät nyt luonnon yrttejä lautaselle. Haluatko sinäkin viettää oksaalihaponhuuruisia hetkiä kiisselikulhon äärellä vai tyhjennätkö mieluummin pakastimesta sen viimeisenkin pizzalaatikon?

Muotiplokeissa viedään kevätvaatteita muotiplokkaajien yhteiskirppiksille koska ne on jo niin lääst siisön. Esitellään uusia ihania kesävaatteita ja mistä ne on ostettu ja paljonko maksoi. Verkkokaupoissa visa huutaa. Jos sinäkin kaivelet kaapeistasi niitä jo kohta kymmenen vuotta käytössä olleita kesähousujasi, ole huoleti; muutama vuosi eteenpäin ja ne ovat taas kuuminta hottia. Kaksituhattaluku tekee kohta kampäkin!

Sisustusplokit esittelevät valoisia ja raikkaita kesäkoteja joissa uusimmat rivieramaisonit ja  lexingtongantit säteilevät kilpaa uusien terassikalusteiden kanssa. Maljakossa pitää olla kieloja tai syreeniä. Elämä siirtyy sisältä lasitetuille parvekkeille joissa tänään on varmasti ollut ainakin 60 astetta lämpöä... ja terasseille uusien sisustustyynyjen syleilyyn. Jos et omista terassia tai edes tuuletusparveketta, olet auttamattomasti tosiOUT! Ainahan voit kyllä paikata tilannetta ja lähteä jollekin lähibaarin terassille, otat vaan sieltä omalta sohvaltasi jonkun Vallilan sohvatyynyn kainaloon. Helppoa, ja säästyi nekin kestopuurahat!

Puutarhaplokit möyrivät vielä kasvimailla kyntämisen, kylvön ja kastelun merkeissä, puutarhoissa kukkaloisto on alkumetreillään ja uusi olkihattu&sinkkinenkastelukannu&kevyetpellavavaatteet ovat hittijuttu. Mikäli kuulut niihin puutarhailijoihin, jotka kuokkivat maata vanhoissa rytkyissä ja rikkinäisissä kumppareissa, älä masennu. Mietihän mikä tulee niiden tomaattien kilohinnaksi joiden hoitamiseen on pitänyt ostaa viidensadan euron vaatekerta?

Lifestyleplokit sitten sekoittavat kivasti kaikkia näitä hittijuttuja ajatuksella kerää koko sarja ja täydellinen elämä. Meillä täällä Maitolaiturilla on ihan omat laiffit ja stailit just nyt. Päivän kuumin juttu oli ruohonleikkuriremontti. Seuraavaksi ehkä raporttia siitä, kuinka kepposasti se lähteekään käyntiin ja viekin niin tasasesti. Ehkä. Voisin myös testata, onnistuuko kotipihaan ajaa sellaista veikeää ruudukkokuviointia kuin jalkapallostadioneiden nurtseihin on saatu aikaan! Mä olen aina niitä niin ihaillut!