Puntarissa on rauhoituttu toden teolla joulun viettoon. Vielä joulunalusviikko kului tiiviisti töissä ja oppilaiden joulujuhlaesityksiä valmistellen, todistuksia kirjoitellen ja uuteen lukukauteen jo henkisesti valmistautuen. Keskiviikkona vietimme joulujuhlaa ja torstaina saattelimme oppilaat joululomalle kirkossa pidetyn jouluhartauden myötä.
Meillä kävi siivooja maanantaina ja päätin, että erillistä joulusiivousta ei sen lisäksi isommin tarvita. Yksi stressi vähemmän. Ilolla olen maksanut reilun satasen kuussa siitä, että joku muu kuin minä säännöllisesti imuroi, pesee lattian, puunaa vessat, tuulettaa matot jne. Se raha menee oikeastaan suoraan mun henkilökohtaisen hyvinvoinnin lisäämiseen.
Käytinkin joulusiivouksesta jääneen ajan siihen, että sain nähdä niitä ihmisiä, joita ei näiden arkikiireiden keskellä juuri ehdi nähdä.
Alkuviikosta käytiin lapsuudenystäväni (Saiman kummitäti) luona ja päivitettiin kuulumiset puolen vuoden ajalta. Meillä on se autuas tilanne, että juttu jatkuu aina ilman suurempia lämmittelyjä suoraan siitä, mihin se edellisellä kerralla jäi. Sama näyttää olevan myös jälkikasvumme suhteen: leikki käynnistyi n. minuutti siitä, kun oltiin päästy sisälle.
Jouluaaton aattona lähdimme kierrokselle Kangasalle. Kävimme pikaisesti moikkaamassa kummipoikaani ja hänen perhettään Ruutanassa.
Nappasin aikaa ihmisten näkemiseen siivouksen lisäksi myös leipomisesta, ja jätin kaikki suunnitellut joululeivonnaiset tekemättä. Sen sijaan kävin Kangasalla Paakarista hakemassa muutaman suklaaleivoksen joulukahvipöytään. Konditorian myyjä antoi lapsille kauniisti koristellut ja pakatut piparit, ja joulumieli nousi heti potenssiin kymmenen.
Anoppilassa poikkesimme glögillä ja karjalanpiirakoilla, jonka jälkeen suuntasimme vielä viimehetken ostoksille. S-marketissa oli partiolaiset pakkaamassa ihmisten ostoksia, ihana idea! Pakko oli sujauttaa pari euroa kiitokseksi partiopojalle hyvästä palvelusta.
Löytötexistä haimme hautakynttilät ja ulkotulet ja kassajonossa koin ihanan yllätyksen, kun bongasin opiskelukaverini Saijan perheineen. Pikaiset halaukset ja kuulumiset saatiin vaihdettua Saijankin kanssa.
Sitten piipahdimme vielä pikaisesti ystäväperheen luona viemässä joulumuistamiset heille. Nämä kaikki vierailut olivat itselleni sitä, mitä kaipasinkin. Ajattelin ennen, että joulumielen löytymiseen vaaditaan hirveä kiire ja työlista, mutta kyllä se oma joulufiilis löytyi nimenomaan tästä pienestä tonttuilukierroksesta ystävien luona.
Kangasalta lähtiessä kävimme kierroksen Pälkäneellä ja Luopioisissa isovanhempien ja muiden läheisten haudoilla. Vaikka hautausmaa tulvi vettä ja ilma oli kurja, kynttilämeri oli jo aaton aattona vaikuttavan kaunis. Mieli rauhoittui kummasti siellä kävellessä.
Kotona tehtiin illalla vielä pienet valmistelut tyttöjen kanssa. Minä tein lihapullia, Saima pilkkoi ainekset rosolliin, Maire kirjoitti joulupuheen ja yhdessä koristeltiin kuusi ja pipareita.
Iltasaduksi piti vielä lukea Mauri Kunnaksen Koiramäen Talvi -kirjasta se osuus, jossa kerrotaan Koiramäen väen joulunvietosta. Se kuuluu meidän jouluun (ihan niinkuin kaikki Kunnaksen jouluaiheiset kirjat).
Aattona herättiin riisipuuronkeittoon ja Sakarikin kotiutui töistä. Laitettiin mies heti nukkumaan ja jatkettiin kodin pieniä valmisteluja. Joulurauhan julistuksen jälkeen tehtiin päätös, että tänä vuonna ei mennä lainkaan kirkkoon, vaan rauhoitutuaan kotiin. Alettiin valmistella joulusaunaa kuntoon ja keiteltiin kahvit puoli neljäksi, kun mummu ja pappa saapuivat meille joulunviettoon. Aatto kuluikin perinteisen kaavan mukaan herkkuineen, lahjoineen ja saunotteluineen. Valvottiin lähes puoleen yöhön ja muisteltiin kaikkia lapsuuden jouluja ja niitä aikoja, kun meillä oli hevosia Aitoossa.
Joulupäivänä otettiin rennosti. Tehtiin taidetta joulupukin antamilla pastelliliiduilla ja vesiväreillä. Osa otti päiväunet. Kirjoja ja lehtiä luettiin. Syötiin vielä porukalla jouluateria ja kahvin kanssa nautittiin Mairen ja Saiman tekemät mustikkatuorejuustojälkiruuat. Mummun ja papan lähdettyä katseltiin Gilmoren tyttöjen uusia jaksoja, syötiin karkkia, luettiin kirjoja, saunottiin yli tunti (jalkakylvyn kera) ja illalla vielä herkuteltiin juustoilla ja kekseillä ja joulupukin tuomilla herkkuoliiveilla.
Tapaninpäivän aamuun nukuttiin hyvin ja sikeästi. Tuulinen sää on nyt selkenemässä jopa lähes aurinkoiseksi ja tänään olisi tarkoitus uskaltautua jo uloskin vähän liikkumaan.
Mieli ja keho onkin saanut sekä henkistä että ihan konkreettista ravintoa lähipäivinä runsaasti, joten tästä on mukava jatkaa joululoman viettoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti