Maitolaiturin Kyllikit

Maitolaiturin Kyllikit

keskiviikko 11. toukokuuta 2011

Halkomäki : Pakkomielteenä pitkät kalsarit?

"Mit-kä NOI on?"
Kysymyksen esitti takavuosina ystäväni Elina. Olimme Mirvan kanssa saaneet kingettyä itsemme pieneen rivitaloasunnon saunaan ja nostaneet kinttumme rehvakkasti kaiteelle.
Vastaus oli: "SÄÄRIKARVAT".
Elettiin kai vielä sitä aikaa, kun kunnolliset lämpökerrastot olivat vain kaukainen haave. Me näppärät maalaisemännät ymmärsimme jättää Gilletten Venukset rauhaan kun syksyn purevat viimat tekivät tuloaan. Vähäinenkin lisävilla tuli tarpeeseen Maisen lenkkiä kiertäessä!
Elina oli ilmeisen järkyttynyt näkemästään, ja täytyy myöntää että mustanpuhuva pöheikkö oli kyllä melkoinen. Sen verran taisimme mekin Mirvan kanssa järkyttyä Elinan reaktiosta, että varasimme ajan vahaukseen pikimmiten.

Rakkaat kalsarit ja läpystä vaihto kesäurheiluvaatteisiin!
Nykyään sentään omistan kolmet pitkät kalsarit, joten säärikarvoissa ei tarvitse säästellä. Yhdet merinovillaiset ja ihanan lämpöiset kylmemmille keleille, sitten on yhdet jo varsin virttyneet Rukan urheilukerraston housut keskikylmissä keleissä tapahtuvaan liikuntaan, ja kevyimpänä vaihtoehtona Craftin todella ohuet pitkikset. Ne on hyvät esimerkiksi Lapin vaellusreissuilla viileinä iltoina ja yöaikaan. Ongelmaksi tässä on muodostunut vain se, etten näin keväällä osaa millään luopua pitkien kalsareitten käytöstä. Vielä viime viikollakin kun hilpaisin iltahölkälle yhdeksän aikaan, tempaisin Rukan pöksyt tuulipuvun housujen alle. Ajatus viileästä tekokuitukankaasta lämmintä reittä vasten suorastaan puistatti. Metsän rajan saavuttaessani hykertelin jälleen kerran tyytyväisenä varmaa valintaani, jalat pysyivät niiiin lämpiminä. Ihmeellistä tässä on se, että syksyllä saa tulla hyvinkin kylmät ilmat ennen kuin laitan pitkät kalsarit lenkille. Miten ihmeessä muka tarvitsen niitä keväällä +12c lämpötiloissa? En ymmärrä. Olen yrittänyt vain hyväksyä sen jonkinlaiseksi pakkomielteeksi?   

Pitäisi ehkä perustaa joku vertaistukiryhmä...vai olenkohan ainoa addikti tällä planeetalla...?
Tällaiselle pakkomielteelle on kai vastakohtana ystäväni J-P, Pohjois-Suomen kovin jätkä. Hän ei käytä pitkiä kalsareita koskaan. Ei vaikka Rovaniemellä oli opiskeluaikoina 48c pakkasta!


Tänään kävin menettämässä iltarastineitsyyteni Aivujärven maastossa, siinä Niitty-Seppälän Kesätorin takana. Lämmintä oli liki 20c ja ilokseni huomasin, että ensimmäistä kertaa pitkät kalsarit eivät edes häivähtäneet mielessä lenkkivaatteita pukiessa. Kuuma tuli.  Pitää kai oikeasti yrittää sopeutua siihen, että kohta on kesä!!!
On se niin vaikea... :D

7 kommenttia:

  1. Minäkin olin tunnettu siitä, että kalsarit olivat jalassa juhannukseen saakka eikä nailonsukkiksia saa mun jalkaan edes väkipakolla. Viime talven pärjäsin ilman, vaikka olikin kunnon talvi. Ehkäpä olen kerännyt itseeni sen verran lämmittävää vararasvaa ;)

    VastaaPoista
  2. Kyllä ne piitkät urheilukalsarit talvella hölkkäillessä ovat enemmän kuin paikallaan!

    Joskus vanhalla kunnon 80-luvulla oli suorastaan neitimäistä pitää pitkiä kalsareita, joten niitähän ei käytetty edes - juuri niin - siellä Rovaniemellä 37 asteen pakkasessa kivasti viilentävän pohjoistuulen hyväillessä luita ja ytimiä.

    Mutta hienoa se vaan on, kun pääsee metsässä juoksemaan, tällä kertaa ihan kompassin kanssa! Lämmintä tosiaan riitti, eikä risukostakaan ollut pulaa.

    t. Myllyojan selostajalegenda

    VastaaPoista
  3. Ihan karmee maasto!!! Meinasin seivästää alapääni, kun törmäsin täydestä vauhdista sellaiseen karahkaan. Onneksi oli sen verran mätä että mureni mun massan voimasta...Muuten olis voinut kirpasta kriittisissä paikoissa.

    Silti oli taas lystiä olla enemmän tai vähemmän eksyksissä. Kasille asti mulla kulki suunnistus kuin Minna Kaupilla, mutta sitten vähän levisi.

    Mitä tulee lämpimään kevätpukeutumiseen, niin mä turvaudun tällä hetkellä nimenomaan lämmittäviin säärikarvoihin. Toimii!
    Tike

    VastaaPoista
  4. Pysäyttävä näky tosiaankin! Olikos se samainen saunailta kun jouduin vetämään henkeä vaakatasossa saunomisen jälkeen .. oliko syynä sitten järkytys vai emäntien löylynheitto !?
    Jokatapauksessa hyvä että paikallinen kauneushoitola sai uusia asiakkaita ;))

    Elina

    VastaaPoista
  5. Merkillistä, täältä on kadonnut iso liuta kommentteja blokikatkoksen aikana...

    VastaaPoista
  6. Et tainnut tietää tätä merinovillasta?

    "Kun vaatteessa on merinovillaa, on ostaja tottunut ajattelemaan materiaalia maailman parhaana villana. Pitkien säikeiden ansiosta villa on erityisen pehmeää ja miellyttävää.

    Nyt Australiassa tuotetun merinovillan imago on täällä Pohjoismaissa saanut uusia sävyjä.

    Ruotsin TV4:n Kalla Fakta -ohjelma toi esiin merinovillan tuotantotavoissa käytettävät, epäilyttävät keinot. Villan suuressa tuottajamaassa lampaiden peräaukon seudulle tehdään kivuliaita mulesing-leikkauksia. Operaatiolla halutaan estää hyönteisten pesiytyminen lampaisiin ja tuotantoeläinten sairastuminen.

    Tuosta tuli tosi dokumentti, jota ei pystynyt edes katsomaan. Niin kauhusta nuo karitsat huusivat.

    Anteeksi Tiina, mutta pakko kirjoittaa tämä totuus.

    VastaaPoista
  7. Hui!Kuulostaapa kamalalta!!!! Hyvä että tuollaiset asiat otetaan esille!

    H

    VastaaPoista