Maitolaiturin Kyllikit

Maitolaiturin Kyllikit

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Puntari: Tunnelmia lomalta
























Aloitettiin loma lasten sairastelulla. Kuumetauti veti punkkaan molemmat tytöt ja varmaan hoitosyksyn väsymyskin näkyi. Nukuttiin aamulla kymmeneen helposti, vaikka yleensä ollaan aika aamuvirkkua porukkaa. Vähitellen tässä loman lähestyessä loppua ollaan yritetty siirtää
kelloja takaisin normaaliin rytmiin, ettei tiistaina olla ihan pulassa aamulla.

Loma on tuntunut sopivan mittaiselta. Nyt tuntuu jo siltä, että arkirytmiin ja töihin on kiva palata. Lapset eivät ole erityisesti eskaria tai hoitoa kaivanneet, mutta varmasti sinne taas ihan mielissään menevät, kuten koko syksyn menivät.
Kotonakin niillä tuntuu olevan varsin kivaa ja ulos on yritetty vääntäytyä joka päivä kelistä huolimatta. Aina siellä jotain tekemistä keksii, vaikka olisikin sateista ja kuraista. Aku Ankka -hippa on ollut nyt kova juttu, samoin puussa kiipeily.

Joulu meni kaikkinensa ihanasti ja eilen kuusen purkaminen ja koristeiden vieminen vinttiin oli taas haikeaa. Ei oikein osannut ajatella, että tämä joulu oli nyt tässä. Jotenkin olis suonut sen jatkuvan vielä (vaikka siihen asti, että saadaan lumi maahan).
Jouluvalmistelut sujuivat meillä niin leppoisasti ja koko perheen voimin, ettei joulustressiäkään päässyt syntymään. Hlökohtaisesti joulun paras hetki oli aattoilta ja sitten myös joulupäivän aamu, kun kuuntelin keittiössä yksikseni jatsahtavaa amerikkalaista joulumusaa ja katoin rauhassa muulle perheelle aamiaista.
Ihmeen vähän stressasin myös tuosta lumettomuudesta. Kaks vuotta sitten se vei ihan täysin joulufiiliksen, mutta tänä vuonna en antanut sen häiritä. Väänsin mielialan sellaiseen keskieurooppalaiseen moodiin, ja tämä ilmasto oli ihan ok nyt tänä jouluna.

Uudenvuodenpäivänä saateltiin meidän mies maailmalle ja jäätiin tyttöporukalla taloa pitämään. Ollaan katseltu kaikki Suomen kaunein koti -jaksot maikkarin katsomosta ja lermailtu sohvalla. Siitä saatu inspiraatiota sisustamiseen ja koluttu taas vintit ja ulkovarastot ja tehty vähän uutta järjestystä tänne kotiin.
Alkavat olla muuten tosi mainiossa iässä noi meidän tytöt, kiinnostuvat ja kommentoivat niin pikkuvanhoina sisustuksia ja niiden reaktioita eri asioihin on hauska seurata.(Mm. Ideaparkin lelukaupassa vanhempi katseli ympärilleen ja totesi, että kaikenlaista tilpehööriä sitä maailmassa tehdäänkin. Eikä himoinnut minkään lelun perään. Jes!)

Tulevalla viikolla  meillä juhlitaan Saiman 5-v synttärit. Kriisiä pukkaa: miten mun pieni sulokäpy voi olla jo niin iso tyttö?! Jatkuvasti tulee tunne, että voi kun voisi painaa jotain hidastusnappulaa, kun olisi niin kiva tunnelmoida näiden lasten kanssa vähän pidempään kun ovat pieniä. Onneks ystäväperheet, joissa on isompia lapsia, luovat uskoa siihen, ettei kasvaminen ole ihan niin kauhea juttu kuin se nyt musta tuntuu.

Mutta tämän erittäin epäjohdonmukaisen ja jaarittelevan tekstin myötä hyvää vuotta 2014 kaikille myös täältä Puntarista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti