Eletään todellisia sisäkissanpäiviä! Vettä tulee puuskittain vaakatasossa niin että ikkunat ropisevat, tuuli vinkuu nurkissa ja harmaus verhoaa maiseman niin sisällä kuin ulkonakin. On mukava tehdä tulet takkaan ja hyssytellä kotihommia. Ei silti, ei tuolla ulkona ole ollenkaan niin ankeaa kuin ikkunasta katsottaessa näyttää. Käkikellojen kanssa ollaan ulkoiltu joka päivä pariinkin otteeseen, ja ilma on kaikesta tuiskeesta huolimatta ollut leppeän lämmin. Sadekamppeet niskaan ja pihahommien kimppuun, siinä ne suurimmat energiat saa purettua ja taas jaksaa hyssytellä sisällä.
Jokin aikaa sitten laitoin oven pieleen syyskukkia. Puiseen laatikkoon pohjalle ruskea paperikassi ja siihen tiiviisti purkkeja kylki kylkeen. Kukat ostin rautakaupan alesta, ajattelin että jos pakkaset tulevat pian niin eipähän ainakaan mene iso raha hukkaan. No, tuossa ne ovat sinnitelleet syyskuulta lähtien ja vieläkin näyttävät ihan mukavilta. Muutaman pakkaspäivän olivat kuistilla evakossa, lähinnä kai tuo syklaami on se kaikista viluisin parka.
Blogeissa ja Facebookissa hehkutetaan jo niin kovasti joulua. Minuun ei vielä ole jouluvillitys iskenyt, jotenkin on mukava elää tätä syksyä tässä nyt ensin ja koittaa vähän kerätä voimia talven varalle. Koko syksyn olenkin elellyt aika hissukseen kaikella tapaa. En ole harrastanut kuntoliikuntaakaan, vain kevyitä kävelylenkkejä rattaita työnnellen. En vaan ole jaksanut. Ei ole tuntunut hyvältä. Eilen illalla pitkästä aikaa iski sellainen tunne, että nyt lenkkarit jalkaan ja ulos hiukan hölköttelemään. Pihalla vastassa oli tähtikirkas taivas ja upeita tähdenlentoja. Ihan taianomainen hetki pimeässä! Kävelin ja hölkkäsin pieniä pätkiä, kuuntelin hengitystä. Tuntui mukavalta kun tuntui mukavalta! Kyllä tämä vielä tästä!
Minun puolestani nyt saa sataa, tuulla ja tuntua harmaalta ihan koko rahan edestä. Sitten kun pakastaa, maa jäätyy ja hengitys huuruaa puunhakureissulla, sitten siirrytään taas toiseen aikakauteen. Sitten varmaan iskee se hiipivä joulunodotuskin. Tänään otin kyllä hiukan varaslähtöä ja ostin kaupasta purkin glögiä ja Annas pepparkakoreita, niitä parhaita. Pari piparia livahti päiväkahvin kanssa kuin huomaamatta. Glögiä en vielä avaa. Se vaatii pakkaskelit!
Ihana laatikollinen syssyä! En ole vielä ehtinyt noin pitkälle, täytyypä käydä meidän Anna-Lenalla hakemassa jotain porraspieleen myös!
VastaaPoistaKun pihassa ei oikeastaan kuki enää mikään, niin kummasti tuollainen pieni kukkahässäkkä piristää elämää porraspielessä! Ja siitä saa kuistillekin vielä hetkeksi iloa kun pakkaset saapuvat :)
PoistaH