Maitolaiturin Kyllikit

Maitolaiturin Kyllikit

perjantai 13. maaliskuuta 2015

Puntari: (Kevät)kiirettä

Jopas tässä onkin pariin viikkoon mahtunut: pari työhaastattelua, harrastusten "pakollisia" menoja, töitä, opiskeluja, sairaalareissuja ja kaikkea. Hulabaloo, ruuhkavuodet, kevät. Ihan mikä vaan, mutta kiire on tuntunut keuhkoissa ja kantapäissä. Syvähengittäminen on jäänyt vähemmälle.


Iloa on tuottanut mahtavan lenkkikaverini Hannun kanssa tehdyt aamu- ja iltalenkit. Siinä kuulkaas kahdeksan kilometriä taittuu ihan huomaamatta, kun saa toisen kanssa höpöttää ja parantaa maailmaa.  Ei tulisi yksin lähdettyä, mutta kun on toisen kanssa sovittu, niin sittenhän mennään. Lisäksi Hannu ei ole lenkkikaverina mikään taivaanrannamaalari, vaan adidasta pistetään toisen eteen ihan rivakasti. Onneksi me sentään kävellään eikä juosta, siihen ei riittäisi mun nykykunto mitenkään.

Kaikkien pakollisten ja puolipakollisten menojen lisäksi viikkoon on mahtunut mukavaa vapaaehtoistakin tekemistä.
Tiistaina pyöräytin Hellapoliisin ohjeella Snickers-kakun sairaalasta kotiutuvalle miehelle toipumista edistämään. Tuli aika makea ja täyteläinen - jopa niin makea, että antibiottien johdosta ruokahalunsa kadottamalta mieheltä se jäi syömättä. Arvaatte varmaan, kuka nekin kalorit sitten kuittasi...




Tänään työpäivän jälkeen tytöt lähti tanssitunnille ja mä raivasin kodinhoitohuoneen pöydälle tilaa. Sain vihdoinkin kylvettyä yrtit, eli toiveissa on saada tuohon viime kesänä nikkaroituun yrttilavaan lisää lajikkeita tulevaksi kesäksi. Sen verran kurkkasin talvisuojausten alle, että timjami näyttää ainakin talvehtineen mainiosti ja oreganokin pukkasi uutta versoa.
Kevätkylvösten myötä lavalle toivottavasti päätyy basilikaa (mun suosikkiyrtti) ja sitruunamelissaa. Äiti oli lähettänyt kirjeessä tytöille myös laventelinsiemeniä, jotka tänään kylvin. Olis niin ihanaa saada pari laventelipuskaakin lavalle tuoksua ja väriä tuomaan.
Siinä kylvöhommissa koin lähes strömsömäistä rauhaa. Kukaan ei häirinnyt ja melkein kuulin sellaisen seesteisen pianomusiikin soivan taustalla samalla kun kamera kuvaa pikkukäsiäni painelemassa multaa ruukkuihin ja ripsottelemassa siemeniä päälle!
Nyt vaan lämpöä, valoa ja vettä, niin eiköhän siitä hyvä tule.





Perjantai on ihana viikonpäivä. Kun saa töistä tultuaan rentoiluvaatteet niskaan ja vähän talon nurkkia järjesteltyä, voi vaipua kotisohvalle, ottaa lasin viiniä, katsoa Voice of Finlandia ja olla vaan. 
Viikonloppu vielä edessä ja pitkät aamu-unet odottamassa parina seuraavana aamuna. Ja sääennusteiden mukaan tänä viikonloppuna myös aurinko! Jee!

1 kommentti:

  1. Kyllä jokainen nainen tarvitsisi tuollaisen oman Hannun!!! Kuten myös omat strömsöhetket nysväilyn parissa. Niitä odotellessa...vaan taitaa ensi viikko olla meillä vuorostaan sitä hulabaloota. Voi elämän kevät! :)

    H

    VastaaPoista