Yhtenä päivänä oli tosi kaunis auringonpaiste, mutta tuuli puhalsi kylmänä suoraan järveltä kovalla voimalla. Ulkoilmaelämä ei kauheasti houkutellut, joten päätin järjestää pienen musiikkituokion iltapäivän ratoksi. Kaivoin lipaston laatikosta esille jo vuosia sitten hankkimani aarteen, matkagramofonin. Se kanssa samassa paikassa asustelee pahvilaatikollinen vanhoja savikiekkoja. Ostin soittimen ja levyt aikoinaan, kun niiden hinta ei vielä ollut niin tähtitieteellinen kuin nykyään. Rakastan vanhoja suomalaisia lauluja ja laulajia, Olavi Virtaa, Laila Kinnusta, Harmony Sistersiä, Metrotyttöjä... eikä mikään tuo niin ihanaa tunnelmaa ja nostalgiaa niiden kuunteluun kuin savikiekon rahina siinä taustalla.
Levykokoelmani suurian aarre on Olavi Virran levytys Täysikuu. Sitä olemme yleensä kuunnelleet juhannuksena niin, että musiikki kulkeutuu yöttömässä yössä vettä pitkin ympäri Kukkian rantoja. Päivällä kuunnellaan sitten päiväkahvien keralla humoristisen ihanankamala Käkivalssi. Vili Vesterinen ja Lasse Pihlajamaa. Se tuo todellisen kesäfiiliksen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti