Uhkailivat kovasti että tänään on tämän kesän viimeinen päivä. Että tää oli sitten tässä. Hitto.
Pakkasin käkikellot autoon lounaan jälkeen ja hurautin mökille sellaisella Nautitaan ny! -asenteella. Ja siinä sitten iltapäivän kuluessa vedettiin läpi kaikki kesän ihanat jutut mitä ikinä nyt toteutettavissa oli. Eli uimista, hiekkakakkuja, laituriköllöä, proseccoa, naistenlehtiä, kesämusaa, grilliruokaa, pannukaffetta pullan kera, savusaunan lämmitystä, vedenkantoa, vattupuskailua, pyörälenkkiä, hölkkälenkkiä ja lopuksi savusaunaan. Ja ihan lopuksi auringonlaskun ihastelua. Kotimatkalla käkikellot luukuttivat nollat taulussa takapenkillä mun puhelimesta Martti Servoa ja nakersivat näkkileipää matkaeväänä. Kotona sammuivat kuin saunalyhdyt. Kesä on kiva!
Lupasivat radiossa ensi yöstä ihan trooppista. Taidan keittää ison pannullisen teetä ja mennä kuistin rappusille sitä kaikkea ihmettelemään. Lämpöä. Tähtitaivasta. Satelliitteja. Pöllöjen ääniä. Tähdenlentoja. Elokuun yön tuoksuja. Ennen kuin tääkin on tässä. Ja on syyskuu. Mutta sehän on tällaiselle syksyhullaantujalle ihan vaan silkkaa plussaa...
"Sanotaan, että nainen on rumimmillaan helmikuussa, kun talvi on kuivattanut ihon ja vienyt värin naamalta.
Samalla logiikalla nainen on kauneimmillaan syyskuussa. Silloin iho on pehmeä, heleä ja kesän jäljiltä lämpimän sävyinen."
Että hei, syyskuu on tosi jees!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti