Puntari: Kesäillan rogaining 2016

Tiistaina seurueemme matkasi kohti Jämiä ja siellä olevaa Kesäillan rogainingia. Olin bongannut tapahtuman Ikaalisten Nousevan Voiman sivuilta ja saanut houkuteltua venlajoukkueestamme itselleni tiimikaverit, Sakari kun ilmoitti heti kättelyssä, että tossusarja ei ole häntä varten.
Loppujen lopuksi minä ja Pauliina päästiin lähtöviivalle asti, Tuuli joutui perumaan viime metreillä osallistumisensa jalkavaivan vuoksi.

Rogaining on liikuntamuotona mukava. Maastoon on viety hitokseen rasteja, jotka saa sitten haluamassaan järjestyksessä käydä etsimässä. Jokaisella rastilla on jonkinlainen pistearvo, ja voittaja on se, joka kerää ennaltasovitussa ajassa eniten pisteitä.
Me osallistuttiin Jämillä 3 tunnin tossusarjaan. Kartat jaettiin reittisuunnittelua varten puoli viideltä, ja ennen starttia olikin 1,5 tuntia aikaa itse suunnittelutyöhön.
Mulle kyseessä oli toinen rogaining ja Pauliinalle eka, joten aika maltillisin ja nöyrin mielin lähdettiin suunnittelemaan kolmen tunnin iltapuhdetta.
Meillä piti olla apuna hieno Silvan elektroninen karttamittari, joka kuitenkin sanoi sopimuksensa irti ennen kuin yhtään rastiväliä oli ehditty mitata. Siinä mentiin sitten perinteisen viivottimen kanssa eteenpäin.
Ensin pohdittiin, että sellainen 15 km olisi varsin realistinen matka meille. Varmuuden vuoksi piirrettiin kuitenkin karttaan vaihtoehdot 2 (18km) ja 3 (20km), jos vaikka matka etenisi arvioitua nopeammin ja lopussa olisi vielä aikaa jäljellä.

Jämillä oli leppoisa tunnelma ja väkeä mukavasti: sekä 2 tunnin että 3 tunnin sarjoissa kymmeniä 2-5 hengen joukkueita. Lähtö tapahtui Jämi Areenan takaa ja siitä porukka hajosikin tehokkaasti omien reittivalintojen mukaan maastoon.
Me lähdettiin lampirastin kautta kiertämään aluetta vastapäivään. Keli oli liikuntaan mitä mainioin ja sitä moneen otteeseen ihmeteltiin (muistot Jukolasta kun olivat vähän toista sorttia).
Pian huomattiin, että rogainingissa rastipisteet ovat helpommissa paikoissa kuin perus iltarasteilla ja matkamme sujui paljon odotettua nopeammin. Reittimme "kääntöpisteessä" oltiin jo vähän reilun tunnin kohdalla, joten pikaisesti totesimme, että haetaan yksi extra 90 pisteen rasti ja jatketaan sitten alkuperäisen suunnitelman mukaan.
Jämin maastot yllättävät joka kerta ihanuudellaan, ja niitä nopeapohjaisia polkuja, uria ja kangasmaastoja voi vain kadehtia. Siellä on kyllä liikuntamahdollisuudet niin kohdillaan!
Loppujen lopuksi meidänkin juoksu kulki sen verran sujuvasti, että päädyttiin toteuttamaan kaikkein pisin reittivaihtoehtomme, ja saavuttiin maaliin silti 18 minuuttia ennen kilpailuajan päättymistä.
Matkalla kerättiin yhteensä 17 rastia, joilla saatiin reilut 1200 pistettä. Sijoitus omassa sarjassa taisi olla lopulta 31/35.

Sekä minä että Pauliina tehtiin sama havainto: suunnistaessa sitä oikeastaan unohtaan kokonaan matkanteon, kun koko ajan on seuraava kiintopiste odottamassa. Harvoin tulisi noin leppoisilla fiiliksillä juostua 20 kilometriä kotioloissa. Tuolla se tuli vähän kuin itsestään.
Me tuuletettiin maalissa ihan voittajina ja siltä olo tuntuikin. Käsittämättömän hyvä fiilis liikunnasta, rastien löytymisestä, yhteistyöstä, ystävyydestä...!
Kesäillan rogainingiin tulee varmasti lähdettyä tulevinakin kesinä, mikäli se järjestetään.

Sakari ja tytöt kävivät meidän kisan aikana tutustumassa Jämin alueeseen maastopyörillä ja nauttivat ilta-auringosta pyöräilyn jälkeen läheisella lammella, jonka rannasta mekin siis haettiin yksi rasteistamme.
Koko porukka olikin reissuun tosi tyytyväinen ja seuraavia Jämin visiittejä suunniteltiin jo kotimatkalla!