Puntari: Vinkit kohti täydellistä kouluvuotta

Vaikka henkilökohtaisesti pidän elokuuta parhaana kesäkuukautena, niin onhan tässä silti ilmassa
sellaista lopun alkua. Koulut starttaavat monella ensi viikolla, meillä täällä Kangasalla opinahjot aukeavat torstaina.

Miten sitten taipua lomamoodista työ/opiskelumoodiin ja miten tehdä tulevasta kouluvuodesta vähän edellisiä helpompi ja kivempi sekä vanhemman, lapsen että opettajan näkökulmasta? Tässä kuumia vinkkejä alan ammattilaiselta ja kahden koululaisen äidiltä...

1. Käännä kello hyvissä ajoin takaisin arkirytmiin. Teinien vanhemmille se saattaa tarkoittaa todellista paskamutsi/faijaskitsoo -vaihetta, mutta uskokaa, että se kannattaa. Kun vetää väsyneen lapsen tai kiukkuisen teinin yhtenä loma-aamuna (huom! koulun kannalta, teinin kannalta se olisi siinä iltapäivä neljältä) normiaikaan ylös, niin siitä se kellon kääntyminen kohti säntillisiä nukahtamis- ja heräämisaikoja alkaa. Teinien vanhempien täytyy olla valmiita haluttuun lopputulokseen pääsemiseksi takavarikoimaan mopon avaimet, pleikkarin piuhat, kännykät ja ääritapauksissa myös tennarit.

2. Huolehdi riittävästä ateriarytmistä! Varmista, että muksu syö jotakin ennen kouluun lähtemistä. Jos ruoka maistuu huonosti aamulla, niin juokoon edes lasillisen tuoremehua.  Tyhjällä vatsalla koulupäivän aloittava lapsi on vähän sama, kuin älypuhelin, jossa on 5% akkua jäljellä.

3. Ole kiinnostunut jälkikasvusi koulunkäynnistä. Olet ehkä kasvattanut itsenäiset lapset? Hienoa! Ihan kaikki lapset ja nuoret kaipaavat kuitenkin sitä, että heidän tekemisistään kiinnostutaan. Tarkista läksyt (jos ei joka päivä, niin edes pari kertaa viikossa), valmistaudu kokeeseen, lue, ihmettele, kehu, kannusta, laske, vertaile ja tulet osalliseksi lapsesi koulunkäyntiä vähän syvällisemmin, kuin kysymällä sen perinteisen "mitäs kouluun?" -kysymyksen (johon saat takuulla sen "ihan hyvää" -klassikkovastauksen).

4. Koulu on osa elämän pakollisia kuvioita eikä aina hauskaa. Ei, vaikka me opettajat ja oppilaat kuinka haluaisimmekin. Muista, että kotona ruokit omien lastesi asenneilmastoa. Sinun esimerkkisi tarttuu ihan varmasti lapsiisikin. Jos lähdet mukaan lapsen negatiiviseen kouluharmitukseen ja siinä samalla sivulauseessa tulet moittineeksi kouluruokaa, haukkuneesi opettajat, kertoneesi kuinka turha aine historia on tai kuinka et itse pärjännyt ikinä kielissä (ja hyvin tässä on elämässä porskutettu), on ihan varma, että jotain mr. negatiivisuudesta siirtyy perintönä eteenpäin. Mitäpä jos lähestyisitkin peruskoulua ilon kautta?

Joskus opettaja voi näyttää tältä...onneksi ei aina!

5. Muista, että opettajakin on vain ihminen.

6. Jos mieltäsi painaa jokin asia kouluun liittyen, ole  suoraan yhteydessä asianomaisiin tahoihin (opettaja, rehtori, ruokahuolto, opetustoimi jne). Monesti asiat ratkeavat siten helpommin, kuin esimerkiksi facebookissa avautumalla.

7. Ole tolkku vanhempi. (Pitää sisällään niin paljon kaikkea, että suosittelen lukemaan esim. Jari Sinkkosen kirjoja vanhemmuudesta)

8. Tee silloin tällöin reppuratsia. Vaikka monet tiedotteet siirtyvätkin nykyään sähköisesti koulusta kotiin, saattaa janipetterin repun pohjalta löytyä sinne jo edelliskeväänä unohtunut äitienpäivälahja tai se supertärkeä retkitiedote, jossa kysytään huoltajien lupaa benjihyppyyn.

9. Älä usko kaikkea, mitä lapsesi kertoo. Sori nyt vaan että kannustan epäilemään lasta valehtelijaksi, mutta omakohtaista kokemusta on siitä, miten tarinat muuttuvat koulun ja kodin välillä kuljetun matkan aikana ihan päälaelleen. Kysy aina toinen mielipide tai versio tapahtumien kulusta ja muodosta oma käsitys vasta sitten.

10. Ole kiitollinen. Meillä on kaikesta huolimatta aika hitokseen hieno peruskoulu (uusi OPS vielä tulossa, aijai!) ja siellä koulussa tuhansia oppimishaluisia, motivoituneita ja fiksuja lapsia, joita tukevat äärimmäisen ihanat kotijoukot.

  Minä ainakin olen. Tervetuloa uusi lukuvuosi!