En nimittäin koskaan varmaan kyllästy siihen tunteeseen, kun pääsen meidän Äkäslompolossa sijaitsevan lomaosakkeen pihaan, kävelen ovelle ja saan astua eteiseen tuttuun kelohonka-asuntoon. Siinä ovella leimahtaa sydämeen aina sellainen syvä ja hyvä onnen tunne. Olen tullut paikkaan, jossa ihmisen on hyvä olla ja hengittää.
Oma mökki Lapissa on ollut haaveissa vuodesta 2002 alkaen. Hinnat ovat siellä kuitenkin sen verran kovat, että ei opettajan palkoilla sieltä mitään omaa mökkiä ole vara ostaa. Tällainen 1/6-osaomistaminen on ollutkin meidän perheelle varsin hyvä ratkaisu: on oma tuttu ja turvallinen tukikohta, johon on muodostunut jo nyt kolmen kauden jälkeen tunneside. Kuitenkin rahaa on kiinni loma-asumisessa vähemmän, kuin monet laittavat esimerkiksi perus farmariauton hankintaan.
Aluksi mietin, tuntuuko lomaosake lainkaan omalta, kun siellä asustelee vuoroviikoin muitakin. Huoli oli turha, sillä kyllä sitä asuntoa pitää kuin omaansa. Parven säilytyskaapista löytyy omat vuodevaatteet ja pyyhkeet ja sellaiset pienet jutut, joita mökissään haluaa olevan (mm. Pentikin Saaga-sarjan kahvikupit).
Meille on käynyt hyvä tuuri myös siinä, että asunnon muut osakkaat ovat varsin sopuisaa sakkia ja esimerkiksi viikkojen vaihtaminen on sujunut tähän mennessä hyvin.
Ja naapuriasuntojen porukkakin on leppoisaa ja olemme heihinkin lomaviikkojen aikana tutustuneet.
Viime viikko tuli vietettyä kaksistaan S:n kanssa pohjoisessa. Hiihdettiin, syötiin karkkia, kateltiin telkkaria ja nautittiin kaamoksesta. Lumi ja kunnon talvi saivat suupielet väkisinkin hymyyn. Ainoa miinuspuoli oli se, että lapsia oli jo ennen loman puoliväliä kauhea ikävä.
Perjantaina olikin ihana tunne, kun koolla oli taas koko meidän sakki. Lapset oli kyllä pärjänneet hyvin mummun ja papan hoivassa täällä kotona, joten toistekin uskalletaan kahdestaan lähteä reissuun.
 |
| Norwegian lennätti halvalla ja nopeasti perille! |
 |
| Aurinkokin pilkisti tunturin takaa. |
 |
| Sininen hetki. Keskimmäinen "pönttö" on meidän majoitus :-) |
Ihanalta näyttää tuo teidän "pönttö"! Kaihoisasti katselen teidän molempien kuvia Lapista. Mekin ollaan lomailtu Levillä muutamana talvena peräkkäin, mutta viime vuosi jäi väliin. Veljeni vaimon suvulla on Levillä yhteisomistajuus mökki ja ollaan päästy sinne huokeaan hintaan aina kun ollaan haluttu. Se on onnea se! :) Me ollaan tosin körötelty perille aina autolla, se on aina lasten kanssa se haastavin osuus lomasta. Mutta että olette olleet ihan kaksisteen -> mä olen kyllä kade! ;)
VastaaPoistaTää oli eka kerta kun lennettiin perille, yleensä kanssa puudutetaan takapuoliamme autossa se 12 tuntia :-) Oli kyllä ihan mukava matkustusmuoto, paitsi kotimatkalla iski pikku paniikki, kun lento ilmoitettiin peruutetuksi ja ajattelin, ettei me ikinä päästä kotiin (ikävä lapsia oli jo melko kova). Onneksi se kone kuitenkin tuli ja nouti meidät ja päästiin kotiin!
VastaaPoistaKahdestaan reissaaminen on harvinaista luksusta, mutta kyllä se kieltämättä tekee parisuhteelle ihan hyvää kun on aikaa jutella ja olla yhdessä ilman häiriötekijöitä. Sellaista seurustelun alkuaikojen huumaa ;-)