Isosaaren juhannus oli perinteisen viileä mutta lämminhenkinen! Samalla kaavalla mentiin kuin aina ennenkin. Pienille suurin juttu oli serkkutyttöjen takuuviihdyttävän seuran lisäksi rc-vene, jota porukalla opettelivat laiturilta käsin ohjaamaan. Harvoin näkee niin keskittyneitä ilmeitä!
Vihdat valmistuivat samaa tahtia savusaunan siintymisen kanssa. Vihtojen sitomistapa oli tosin melko persoonallinen tänä vuonna! Jämäoksista tuli vielä pikkuvihta pienille.
Saku autteli pappaa savusaunan valmisteluissa. Tiinan kanssa vedettiinkin sitten kunnon saunamaratoni ja ulkoistettiin lastenhoito muutamaksi tunniksi muille. Laatuaikaa meille!
Syötiin taas niin että napa rutisi!
Juhannusaaton ilta oli pilvinen ja harmaa. Puolenyön tienoilla sytytimme tulet laiturille vanhaan grilliin, pitäähän sitä nyt kokko olla! Naapurin oikean ison kokon lisäksi muita tulia ei tänä vuonna näkynytkään. Kymmenisen vuotta sitten niitä loimusi rannoilla useita, nyt on meno hiljentynyt Kukkian saarissa.
Tummahkoista silmänalusista voinee päätellä, että valvottuakin tuli, ja kiristävä vyötärönseutu kertoo onnistuneesta tankkauksesta. Umpiväsyneet lapset sekä mummu ja pappa todistavat osaltaan että kivaa oli ja säpinää riitti. Savunhajuinen villapusero tuulettuu ulkona ja aurinkorasvat jäivät koskemattomina mökille, mutta eipä tuo keli haitannut tänäkään vuonna suuremmin.
Juhannus on mielentila!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti