Halkomäki: Mitähän hyvää vaimo on tänään laittanut perunoista?

Otsikko on lausahdus yhdestä Kummelisketsistä, jossa kaksi miestä jaastelevat joutavia ja lopulta tekevät lähtöä kotiin. No, mitä se vaimo oli laittanut perunoista, se ei selvinnyt, mutta toinen miehistä epäili heillä olevan taas tarjolla iänikuista tillilihaa.

Tämä sketsi pompahti mieleeni eräänä iltana, kun istuin Tampereella Pirkanmaan Marttojen ketjukoulutustilaisuudessa. Illan aiheena oli peruna.    Peruna.     Mietin, miten nyt yhden perunan ympärille saadaan rakennettua kokonainen ruokakurssi? Ja kiinnostaako ihmisiä ruokakurssi perunasta? Eikö siitä ollut jo kaikki mahdollinen revitty irti?

Aikanaan kun muutin pois kotoa opiskelujen pariin, olin kurkkuani myöten täynnä perunaa. Sitä syötiin meillä paljon, tosi paljon! Kuten myös koulussa. Oli joko perunoita ja kastiketta, perunamuusia ja kastiketta, tai jotakin perunavaltaista keittoa. Oikein hyviä ruokia, mutta jotenkin vaan mittari napsahti punaiselle! Meni vuosia etten juuri syönyt perunaa, jos jotain muuta oli valittavana. Jos otin keitettyjä perunoita, tarkistin ensin että ne oli keitetty tarkasti napakoiksi eivätkä ne maistuneet vetisiltä. Lopulta eräs anoppikokelaani johdatti minut takaisin perunoiden pariin. Hän valmisti erinomaisia perunoita, höyryttämällä. Tarkasti kypsyyttä seuraten. Perunoissa oli makua! Minäkin opin tämän tarkan prosessin ja se on edelleenkin käytössä. Jatkossa meidän ruokapöytään ilmestyi perunamuusin ohella myös uunissa valmistettuja lohkoperunoita. Ylijäämäisiä keitettyjä uusia perunoita jatkojalostettiin grillissä öljyn, suolan ja mausteiden kanssa rapeakuorisiksi suupaloiksi. Peruna oli tehnyt comebackin!

No mitä sieltä Marttojen ruokakurssilta löytyi? Vaikka mitä ja vähän vielä enemmänkin! Monta ihanaa perunasta uudella tavalla valmistettua lisuketta, mutta myös makeita leivonnaisia. Yksi suosikeistani oli perunapizza. Tiedän, ei herätä suuria tunteita. Mutta paistahan ja maistahan! Kokeile vaikka viikonlopun herkuksi! Resepti tulee tässä:

Perunapizza

Taikina:

2 dl vettä

20g hiivaa

0,5tl suolaa

3rkl öljyä

n.5dl vehnäjauhoja

Täyte:

6 keskikokoista perunaa

suolaa

1 punasipuli

1-2 valkosipulinkynttä

1dl smetanaa tai ranskankermaa

n. 1dl juustoraastetta

n.1rkl tuoretta rosmariinia

rouhittua mustapippuria

1rkl juoksevaa hunajaa

1. Valmista taikina. Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen, sekoita joukkoon suola, öljy ja jauhot. Alusta taikina kimmoisaksi. Anna kohota liinan alla puolisen tuntia.

2. Kauli tai taputtele taikinasta leivinpaperin päällä ohut, uunipellin kokoinen levy tai kaksi pitkänomasita pizzaa. Anna kohota liinan alla n. 20 minuuttia. Valmista sillä aikaa täyte.

3. Kuori ja viipailoi perunat todella ohuiksi millin-kahden viipaleiksi, mieluiten sillä sellaisella "mandoliinilla", jolla tulee kuin juustohöylällä vedettyjä tasalaatuisia siivuja. Tämä siksi että ehtivät kypsyä paistettaessa. Voit käyttää myös valmiiksi kypsiä perunoita, siivutat vain nekin ohuesti. Kuori ja viipaloi punasipuli, hienonna valkosipuli.

4. Levitä pohjan päälle smetana ja juustoraaste. Asettele päälle perunaviipaleet, ripottele päälle suolaa. Levitä perunoiden päälle sipulirenkaat ja valkosipulisilppu. Ripottele päälle rosmariinia ja mustapippuria, valuta päälle hunajaa.

5. Paista pizza 225-asteisessa uunissa n. 15 minuuttia, kunnes pizzan reunat ja pinta saavat kaunista ruskeaa väriä.

Tässä pizza odottaa uuniin pääsyä!

Ai niin, että kiinnostiko Perunakurssi ihmisiä? No kyllä kiinnosti! Aitoon Marttojen kurssilla oli oikeastaan enemmän ihmisiä kuin nykyiseen kotitalousluokkaan mahtuu kunnolla kokkailemaan! Saimme vielä illan yhteistyökumppaniksi paikallisen Penttilän Pottufarmin, sieltä illan kurssiperunat sekä maistiaisiksi järjettömän hyvät perunarieskat! Peruna on pop! Se on edullista, kotimaista, ympäristöystävällistä ja ainakin täällä meidän seudulla lähellä tuotettua. Se tulee ilman suurempia välikäsiä tai prosessoimista pellolta pöytään. Siinä on paljon hyviä vitamiineja sekä kivennäisaineita. Hyväksi myös sydämelle!

Laitaskin tästä kokeillen uusi kiva resepti!

Mukavaa viikonloppua Maitolaiturilta!

Halkomäki: Tömäys kaamosta vastaan!

Pirtelöpostausta on toivottu plokiin, ja tässä se nyt tulee!

Halkomäen pirtin keittiössä käy iltaisin tasainen surina kun iltapala-aika lähestyy. Pirtelöä! Pirtelö ei ihan ensimmäisenä kuulosta terveelliseltä iltapalalta! Ja tiedän, smoothie kuulostaisi heti paljon houkuttelevammalta, mutta mä tykkään tosta suomalaisesta versiosta. Mutta mikä mahtavinta, melkoista terveysruokaa siitäkin saa, kun oikein yrittää. Ja kun on pakko yrittää! Näillä eväillä taistellaan tehokkaasti myös kaamosta, väsymystä ja pöpöjä vastaan!

Meillä muksut eivät pysty syömään tavallisia vitamiinilisiä apteekin purkeista niissä käytettävien makeutusaineiden takia. Vatsa ei vaan kestä. Niinpä kaikki tarvittavat vitamiinit ja hivenaineet täytyy tulla ihan perus ruokavalion mukana. Siinä on ollut miettimistä, että mistä mitäkin saa ja missä muodossa kaiken sen saisi menemään vielä alas.
Arkiruoka meillä on sellaista tavallista terveellistä kotiruokaa. Perunan ja valkoisen viljan, eli lähinnä pastan tilalle ollaan lisätty paljon kauden kasviksia ja koitettu vähentää rutkasti myös lihan osuutta. Valmisruokia syödään vaan jos iskee himo maksalaatikkoon tai hernekeittoon, tai on ihan pakko mässätä pakastepizzalla. Linssit, pavut, hernerouheet sun muut on otettu käyttöön. Eihän ne rehellisesti sanottuna ole mitään yleisöaaltoja ruokapöydässä nostattaneet, mutta kaikkeen tottuu ja kaikkea on syöty. Vähän sama on ollut näiden pirtelöiden kanssa. Toki usein ennenkin tein maustamattoman jogurtin, banaanin, kotitekoisen myslin sekä marjojen kimpasta pirtelön ja se oli muksuista tosi hyvää. Mutta nyt lähdin pikkuhiljaa lisäilemään sekaan pinaattijauhetta, macaa, spiruliinaa, clorellaa, nokkosta, tyrnirouhetta/-mehua sun muuta. Milloin mitäkin. Samalla lisäsin voimakkaampia marjoja, kuten puolukkaa ja herukoita, peittämään sitä kohtalaisen ällöä akvaariokalojen ruokaa muistuttavaa hajua/makua, joka noista leväjauheista lähtee. Samalla koin järkyttäviä takaumia Tiinan ja mun muinaisesta akvaarioharrastusajasta, kalanruoan haju ja kuollut miljoonakala sängyssä. Ja mitä näitä nyt oli. Uuh ja yöks!!!  Luontaistuotekaupasta hankin vielä b-vitamiineja sisältäviä kapseleita, joista ripottelen välillä lisää potkua joukkoon. D-vitamiinia otetaan vauvamaiseen tapaan lusikalla tippa päivässä.

Onhan tämä ehkä vähän tällaista säätämistä ollut aluksi, mutta nyt kaikki sujuu jo rutiinilla. Hyvä asia tässä on se, että koko perheen syömiset tuli pöngittyä läpikotaisin ja kyseenalaistettua useiden ruokien ravitsemukselliset arvot. Väreistä saa voimaa - mainoslaise muuttui enemmän todeksi meidän ruokapöydässä. Sen avulla olen alusta pitäen saanut lapset syömään kaikenlaisia kasviksia. Naamat kireänä pullistellaan hauiksia kilpaa ruokapöydässä jokaisen punajuuripalasen jälkeen, ja katsotaan kellä on suurin haba!
Ja loppujen lopuksi, kun asiaa oikein miettii, niin kyllähän ne kaikki tarvittavat vitamiinit ja hivenaineet pitäisi aina saada ihan perus ravinnon kautta. Pitäisi syödä ravintorikasta ja puhdasta ruokaa. Nykyään ehkä helpommin mennään siihen, että syödään mitä syödään, ja loput otetaan pillereinä. Noissa pillereissä monet vitamiinit ovat kuitenkin synteettisessä muodossa, kun taas vaikka appelsiinissa aitoina luonnon tuotteina.

Nämä pirtelöt ovat soveltajan aarreaitta, eli mielikuvitus käyttöön vaan! Mulla peruskaava pirtelöissä menee suurin piirtein näin: jotain nestettä, jotain vihreää, jotain keltaista, jotain marjoja, jotain hedelmää, jotain proteiinia, jotain viljaista, loraus öljyä (avocado-, oliivi- tai hampunsiemenöljy) ja banaani makeutukseksi.
Monia tuotteita saa nykyään kaupasta kuivattuna jauheena, esim. pinaattia ja nokkosta, ja ne on helppo säilyttää kotona purkissa. Isoissa marketeissa ja Ruohonjuuri -kaupoissa on hyvät valikoimat. Itse asiassa noita ns. superfoodeja on jo ihan pyörryttävän isot valikoimat. Että valitse siitä nyt sitten kaikkea mitä tarvitset! Huoh! Mä olen yrittänyt pitäytyä kotimaisissa superhyperhyvissä aineksissa, mutta jotain ulkomaan tuotantoa pitää kuitenkin aina joukkoon laittaa. Nokkosta keräsin itse jo tänä vuonna, mutta pinaattijauheen ostin kaupasta. Lopulta tein sellaisen ratkaisun, että latasin yhteen purkkiin pinaatti-, chlorella- ja spirulinajauheet sekaisin. Toi spirulina vaan on niin ärtsyn makuista, että sitä pitää laittaa suhteessa vähemmän kuin muita vihreitä. Ja nokkonen taas on osaltaan niin voimakasta, että sitä lisäilen sekaan kuuriluontoisesti.
Ja jos sattuu flunssaa pukkaamaan  päälle, niin sitten kuumennan tilkan öljyä, kurkumajauhetta ja mustapippuria kattilassa, ja lorautan annoksia pirtelön sekaan raastetun tuoreen inkiväärin kera. Lämmittää mukavasti ja karkottaa kaikki kurjat pöpöt!

Tässä listaa siitä, mitä ainesosia meidän keittiössä on käytössä:

Nesteeksi:

Mantelimaito, riisimaito, maustamaton jogurtti (rahka)+vettä (hedelmämehu, soijamaito, maito käy myös...)

Vihreää:

Avocado, lehtikaali, pinaatti, nokkonen, salaatti, spirulina,  persilja, chlorella

Keltaista:

Tyrnimehu tai -rouhe, sitrushedelmät, keltainen paprika ja -tomaatit

Marjoja:

Mustikka, puolukka, mansikka, herukat, karviaiset, karpalot, vadelma, goji...

Hedelmää:

Banaani, omena, persikka, päärynä, luumu, sitrukset, lucumajauhe...mitä vaan, paitsi kiwiä. Se juoksettaa koko satsin helposti.

Proteiinia:

Hernerouhe, Macajauhe, pähkinät, kikherneet/kikhernejauho, riisiproteiinijauhe, kurpitsan-, auringonkukan-, sesamin- ja chian siemenet

Viljaista:

Tattarilese, kauralese, puhtikaura, kaurahiutaleet, pellavansiemenrouhe

Näin kivalta se näyttää ennen surautusta!

Aluksi näitä pirtelöisiä tuli tehtyä isolla tehosekoittimella lähinnä vain perikunnalle, mutta aika pian ne löysivät tiensä myös aikuisten iltapalavalikoimiin sekä palautusjuomaksi. Pari kymppiä marketissa maksanut pieni tehosekoitin on ollut hintansa väärti ja kätevä, toiminut hyvin jo toista vuotta. Pirtelön saa näppärästi tehtyä suoraan pulloon, johon sitten vain kierretään kansi kiinni ja sen voi ottaa mukaan vaikka töihin. Yhdestä pullollisesta tulee näppärästi iltapala kahdelle lapselle. Toki homman voi hoitaa sellaisella perinteisellä tehosekoittimellakin, mutta toi pikkumalli on vaan niin paljon näppärämpi putsailla kuin iso lasikannu. Mä olen tässä asiassa vähän laiska ja mukavuudenhaluinen...

Mutta tässä nyt tällainen vinkkilista sille joka haluaa kokeilla näitä. Aikuisten terveystömäyksissä ei tarvitse niin kauheasti miettiä makua, mutta lasten kanssa on eri. Kovin makeisiin syömisiin tottuneelle lapselle/aikuiselle näissä voi olla totuttelemista. Myös ulkonäkö voi hämätä, kamalan näköinen ruskea kuravelli voikin oikeasti olla hyvää!!! Kannattaa aloitella pienillä annoksilla noita vähän erikoisemman makuisia aineksia, alle puoli teelusikallista kerrallaan niin ei tule traumoja. Nykyään meidän lapset vetelee näitä jo hyvällä ruokahalulla, eli kaikkeen tottuu.

Sitten vain kokeilemaan! Todellinen täsmäase tähän synkkään kaamokseen, kyllä ihminen piristyy! Okei, nyt se kamala kaamos kylläkin hemmottelee meitä  ihanalla valkoisella maisemalla. Nautitaan siitä! Ja pirtelöstä!

Ja tässä surautuksen jälkeen!

Palautusjuoma aikuiselle ja iltapirtelöt lapsille.

Pirtelön iltapalakaverina menee usein kaurapuuro. Se on ykkössuosikki!

Halkomäki: Syödääs ny välillä!

Meinaa toi Tiina tehdä tästä Maitolaiturista ihan vahingossa jotain urheiluplokia! Sillä on luultavasti taas jäänyt Fitnesspäiväkirjojen putki päälle...vetää siellä Puntarissa aamusta iltaan askelkyykkyjä telkkarin äärellä ja valkaisee hampaitaan juoksutrikoot narskuen. Varmaan vaihtaa kohta nimensäkin TiiNannaksi?
Jotenkin homma lähtee aina jollakin tavalla ihan käsistä kun on kyllikkien puolivuotiskatsaus pitämättä, niin kuin nyt. Pitäisi päästä nollaamaan tilanne. Ja pää. Muuten joudun ostamaan sille pian jotkut hiustenpidennykset joululahjaksi...

Mutta syödään nyt kuitenkin välillä. Kaiken tämän urheilun välissä pitää muistaa tankata. Paitsi lepoa, myös kunnon ravintoa. Itse kun olen koko kesän keskittynyt lähinnä siihen lepoon ja ravintoon, niin mun onkin luontevaa avata vähän farkkujen nappia väljemmäksi ja istua alas kertomaan taas yksi yksinkertainen herkkuresepti.
Nimittäin punajuuret ovat taas kasvimailla ja kaupoissa! Uuden sadon ihanat palleroiset! Ei niitä koskaan voi varmaan tarpeeksi hehkuttaa, eikä syödä, joten tässä oikein oivallinen herkku ruoan lisukkeeksi tai ihan sellaisenaan syötäväksi. Kaveriksi voit valita fetajuuston tai vuohenjuuston, minä valitsin nyt fetan koska tykkään sen suolaisuudesta makean punajuuren kumppanina. Ja muutenkin ne Pirkka salaattijuustokuutiot on vaan mun lempparia, laitan niitä moneen ruokaan. Niissä se öljymarinadikin on monikäyttöistä!

Punajuurivuoka

1pieni pussi punajuuria
loraus öljyä
1-2tl kuivattua timjamia
1/2tl suolaa
n. 1rkl hunajaa
fetaa/vuohenjuustoa
(pinjansiemeniä)

Koska uuden sadon punajuurilohkot saattavat kypsyä uunissa parikin tuntia, kannattaa hommaa nopeuttaa keittämällä ne ensin suolalla maustetussa vedessä n. 45min koosta riippuen. Kokeile kypsyyttä tikulla. Toki voit koittaa onneasi ihan vaan uunissakin jos ei ole kiire, mutta se voi tosiaan ottaa aikaa.

Kuori punajuuret, lohko ja laita uunivuokaan. Kaada päälle öljyä, timjamia, hunajaa, suolaa ja sekoittele hyvin. Laita sitten päälle valitsemasi juustot ja mahdolliset pinjansiemenet, paista uunissa 200c n. 15-20 minuuttia kunnes juusto näyttää mukavalta!

Ai että oli hyvää! Ai että!!!

Halkomäki: Aurinkoruokaa alkavaan viikkoon

Tilanne vaatii...aurinkoa! Siltä tuntui tänä aamuna kun heräsin hyytävään harmauteen, tuuleen ja räntärätteihin. Jehna mikä keli!!! Alkamassa oli uusi ja edellistä vähän rauhallisempi viikko, ja miten kiva olisi ollut aloittaa se aurinkoisissa merkeissä. Mutta ei. Jotain piti siis keksiä. Koska olo oli viikonlopun jäljiltä ehkä hiukan väsyhkö, ajattelin luistaa ruoanlaitossa asteikolle tosi helppo. Lounaaksi lämmitetyt pastabologneset saivat päivällisestä hiukan kevyempää seuraa. Päätin ottaa viikon kasviruokakokeilun työn alle ja selailin Martan kasviskeittiö -kirjaa. Sieltä löytyi resepti, jonka nelisormimangustikin osaa kokata vaikka silmät kiinni ja vasemmalla kädellä. Helppouden lisäksi ruoka oli todella edullinen ja nopsa valmistaa. Siitä sitten vaan toimeksi!

LINSSI-PORKKANAKEITTO

 

2dl punaisia linssejä

2 sipulia

4 porkkanaa

1l vettä

2 kasvisliemikuutiota

1prk tomaattimurskaa/paseerattua tomaattia

3rkl öljyä

1-2tl jeeraa eli juustokuminaa

1tl korianteria

½-1tl chilijauhetta

3rkl fariinisokeria

3dl kookosmaitoa/maitoa/ruokakermaa

 

1. Huuhtele linssit siivilässä hyvin juoksevan veden alla. Kuori ja paloittele porkkanat ja sipulit. Kuumenna vesi kattilassa ja murenna joukkoon liemikuutiot, lisää linssit, sipulit, porkkanat ja tomaattimurska sekaan. Anna kypsyä miedolla lämmöllä kannen alla noin puoli tuntia.

2. Kuumenna öljy pannulla tai kattilassa, lisää siihen jeera, korianteri ja chili, anna hautua muutama minuutti. Soseuta keitto, lisää mausteseos, sokeri ja halutessasi suolaa. Sekoita ja kuumenna 10 minuuttia. Lisää kookosmaito/maito ja tarkista maku.

Jos meidän perheessä ei asuisi yhtä kookoskammoista, olisin tehnyt keiton kookosmaitoon. Ja jos olisin tehnyt keiton vain itselleni, olisin maustanut sen vahvemmin. Nyt laitoin 1tl jeeraa, 3/4tl korianteria ja ripauksen chiliä. Poikasista vanhempi kommentoi keitto välittömästi: Äiti tää on huvaa! Kriittiseltä raadilta siis pisteet kotiin! Keitto olikin mukavan erilaista perus sosekeittoihin verrattuna. Ruokaisampaakin linssien ansiosta.  Ohessa tarjolla oli raejuustoa ja Penttilän Perunarieskaa, meidän kylän lahjaa Suomen leipähyllyihin. Sen parempaa ja mehevämpää rieskaa ei oikeasti löydy mistään, maistakaa vaikka!

 

Tämä jäniksenruokakeitoksikin tituleerattu ruoka oli paitsi tosi hyvää, niin myös kaunista katsella. Päivän harmauden keskellä lautasella loisti aurinkoiset värit!