Puntari: Onks se väärin, jos ostaa itselleen kukkia?

Ehkä sustakin tuntuu siltä, että kirjoittaminen kukista tällaisena päivänä, kun viattomia ihmisiä on taas teurastettu Euroopassa, tuntuu mielettömältä. Niin vähän mustakin.

Kirjoitan silti, koska kukat ovat kauneutta, rakkautta ja herkkyyttä ja niitä tämä maailma tuntuu kaipaavan yhä vaan enemmän ja enemmän.

Oli jo toinen kerta tänä vuonna, kun ostin itse itselleni kukkia. Edelliskerran pääsiäisenä ja nyt heti taas. Aina sitä miettii, että miksei useammin. Se kukkiin menevä raha kun hupenee varmasti moneen paljon turhempaankin juttuun. Vaikka kukat eivät oman taloudellisen mittapuuni mukaan ole todellakaan ilmaisia, niin niiden viihdyttävyysarvo on huikea. Kimppu kauniita kukkia piristää päivän kuin päivän. Tällaisenkin, kun maailma muuten näyttää niin mustalta.

Ennen mulla oli vakiokukkakauppa Kangasalla, mutta kerran kun hain kimppua lasten muskariopelle, se kauppa olikin kiinni. Täytyi tehdä nopea vaihdos suunnitelmaan b, ja lähteä toiseen lähellä olevaan kauppaan. Ja niin siinä kävi, että meitsi vaihtoi lennosta. Vanha vakiokauppa sai jäädä ja uusi tuli tilalle.

Tämä Kangasalan Pikkolassa oleva kukkakauppa ei ole ainoastaan kukkakauppa. Siellä myydään toki kukkia ja pieniä koriste-esineitä ja sisutustavaraa. Että siinä mielessä sellainen perinteinen kukkakauppa. Mutta kaiken floristisen ammattitaidon ja osaamisen lisäksi tuolta kaupasta saa perhanan hyvää palvelua. Käyminen siellä on vähän kuin terapeutilla kävisi. Ensinnäkin: ympäristö on kaunis. Toisekseen: henkilökunta hymyilee, vaikka olisi hirveä hoppu ja tilanne vaatisi panikoitumista kun kahdeksan ihmistä vartoilee kukkapuskiaan kiireisen näköisenä kelloaan vilkuilleen. Kolmanneksi: työntekijät ovat ajatustenlukijoita (anna kevyt vihje siitä, mitä haluat ja he tekevät sinulle juuri sellaisen kimpun).

Hain torstaina kauppareissun jälkeen kukkia meidän perjantaiseen tapas-iltaan. Heitin vihjesanat Espanja ja tyttöjen ilta ja hintahaarukan sinne 20-30 euron väliin. Johan alkoi tapahtua. Siinä samalla sai kiireisen työpäivän ja iltapäivän harmauden keskelle piristystä, kun rupattelimme niitä näitä mm. tyttöjen iltojen ohjelmasta ja tulevasta pikkujoulusesongista. Vartin asiointi kukkakaupassa vastasi takuulla puolen vuoden terapiakäyntejä tai jotain naurujoogaa.

Nykyään, kun ihmisillä on aika paljon (lue: hemmetisti) kaikkea tavaraa, niin tuoreiden leikkokukkien vieminen tuliaisiksi on aina hyvä idea (kynttilät ja suklaa eivät petä myöskään koskaan). Itsekin mieluusti poikkean tuolla Kukkivien liikkeessä hakemassa pienen kimpun tuliaisviemisiksi.

Kukkia saa ja voi kyllä ostaa jokainen nainen ihan itselleenkin, eikös niin?! Vaikka sitten vaan sen Pirkka-ruusupuketin tai S-marketin tulppaanit kiireessä kauppareissun lomassa. Ne kun asettelee maljakkoon, hakee ulkoa pari oksaa tai muuta koristetta kaveriksi, niin johan alkaa näyttää oma pikkuinen koti ihan Forresterien residenssiltä!

Ps. En tunne Kukkivat-liikkeen omistajia/työntekijöitä eikä mulle ole maksettu / mua ole painostettu tämän kirjoittamiseen. Mutta jotkut hetket ja asiakaspalvelukohtaamiset ovat vaan mainitsemisen arvoisia...