Lähiaikoina oon havahtunut taas siihen, että monet vanhanaikaiset tavat, keksinnöt ja jutskat ovat mulle äärimmäisen mieluisia. Niinkuin puulämmitys, maakellari ja pitkät kalsarit.
Niin, ja ihan perinteisesti maanteitse liikkuva posti.
Pieni, postilaatikkoon kolahtava muistutus/ohjeistus esimerkiksi suklaameditaatiosta ei menisi varmastikaan hukkaan näin marraskuussa!
No, sitten eksyin blogikollegani Elliksen blogiin. Siellä äärimmäisen kätevä, näppärä ja taiteellisen visuaalista silmää omaava Ellis (terkkuja!) oli laittanut myyntiin itse tekemiään ja painattamiaan joulukalentereita ja pakettikortteja.
Hullaannuin.
Suklaameditaatiokortin saajalle piti tietysti tilata ja lähettää yksi joulukalenteri, itselle ja siskolle myös. Pakettikortteja tilasin nipun jouluksi. Ja sitten kuumeisesti odottamaan tilauksen saapumista...Ja mikä riemu yhtenä päivänä, kun postilaatikossa oli laskujen ja mainosten seassa ihan oikea kirje just mulle. Lapsetkin olivat ihan täpinöissään, että mitä sä äiti oikein olet saanut.
Ja millainen kirje! Kalenterit ja pakettikortit oli kääritty kauniiseen silkkipaperiin, joka oli teipattu kiinni päädyistä ihanalla teipillä. Kirjekuoreen oli kauniilla käsialalla, hyvin harkiten, kirjoitettu saajan nimi ja osoite.
Katsellessamme saapunutta lähetystä vanhempi tytöistä huokaisi: "Voi miten ihanasti tähän on tää osoitekin kirjoitettu!". Samaa mieltä, huokaili meitsikin (ja mielessään harmitteli sitä, ettei nää diginatiivit enää saa käsialaopetusta koulussa).
Elliksen "pieni paperikauppa" on muuten tulevana viikonloppuna mukana Kädentaitomessuilla Tampereella, poiketkaa ihmeessä ostoksille!
Ja arvatkaa mitä. Tänään posti toi mulle samanlaisen hienon paidan! Joo-o! Jotkut ne vaan osaa yllättää ja olla sanojensa mittaisia miehiä!
Niin, että jos haluat piristää jotain ihmistä, lähetä vaikka postikortti. Oon saletisti varma, että vastaanottava osapuoli kokee huippuja fiiliksiä huomatessaan, että on enemmänkin kuin satunnaisten facebook-tykkäämisten arvoinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti