Maitolaiturin Kyllikit

Maitolaiturin Kyllikit

sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Halkomäki : Kokeilevasta keittiöstä kajahtaa!

Pakastimen tyhjentäminen on yksi kuumimmista harrastuksista just nyt. Meillä mehuvarastot on sieltä jo tyhjennetty aika tehokkaasti ja nyt on meneillään marjabuumi. Puuron kanssa, pirtelössä ja sitä rataa. Viikko sitten sain idean, että pitäisi kokeilla mustikkaa jonkinlaisena kakun täytteenä. Kriittinen ajattelu ei toiminut tässäkään vaiheessa, kaikkia ideoitahan ei ole pakko toteuttaa. Kun nyt oli historiallinen ja presidentillinen ilta tulossa, ja Sakukin vielä juhli kolmen kuukauden miehekästä ikäänsä, niin siinäpä sitä oli kylliksi syytä leipoa koekakku vaalivalvojaisiin. Tuumasta toimeen. Ja kyllä, juuri tässä vaiheessa olisi pitänyt lukea se uusi kakkupohjaohje perin pohjin...



Hellapoliisin kirjan mukainen kakkutaikina oli uhkea ja muhkea. Ihmettelinkin miten iso siitä tuleekaan kun vuoka täyttyi niin komeasti. No, en ihmetellyt kauaa, koska puolet taikinasta kuohui uunin pohjalle. Ahaa, tässä olisi siis pitänyt olla neljän litran vuoka, joo-o...!


Mutta vuokaan jäänyt osio taikinasta paistui oikein kivasti ja samaan rahaan uunin pohjalle muodostui kiva ruskea pikku taikinakranssi, jota näppärä ihminen voisi käyttää hyödykseen vaikka kodin sisustamisessa. Minä en osaa kun en ole mikään sisustaja. Mutta ihan varmasti ainakin Anu Harkki olisi tästä innovaatiosta katellinen kun ei tullut sitä Ratulaansa itse keksineeksi: kakkupohja ja sisustuskranssi yhdellä iskulla! Ja yksillä käryillä!


Oma operaationsa oli saada kakkupohja irti vuoasta, mutta jotenkin se onnistui ja onneksi rikkoutunut pinta jäi kermavaahdon alle!


Jo pelkän kakkupohjan paistamisen jälkeen keittiössä vallitsi kaaos. Oli kamalasti pestävää ja liotettavaa. Kakun murusia oli työtasot ja lattia täynnä. Liotin kakkuvuokaa ja ritiläpeltiä tunnin kuumassa pesuainevedessä ennen kuin sokeri-kananmuna-vehnäjauho -lasite harkitsikaan irtoamista. Sitten vielä täytteet valmiiksi ja kakku jääkaappiin hyytymään. Olin päättänyt, että teen kakun täytteet niistä aineksista mitä kotoa sattui löytymään. Kuvittelin ostaneeni kaikenlaisia tarvikkeita edellisellä viikolla. Tulossa oli melkoinen mielikuvituskakku. Lopulta pääsin siihen vaiheeseen, että marjat ja sokerikiille olivat hyytyneet kakun päällä ja oli kermavaahtokuorrutuksen vuoro. No sitä kermaahan oli sitten vain yksi purkki jääkaapissa, joten keksin vatkata vaniljavaahtoa sille kaveriksi. Ja kun tämä seos jäi turhan löysäksi keksin sekoittaa joukkoon purkin rahkaa. Niistä tuli lopulta sellainen kolmen kimppa, joka jotenkuten pysyi kakun reunoilla. Tässä vaiheessa oli sellainen mä en enää ikinä leivo yhtäkään täytekakkua -fiilis. Yhden kakun tekemiseen tuhrautui puolikas päivä!!!


 
Illan mittaan saatiin Suomelle uusi pressa ja aika kului vikkelästi mukavassa seurassa. Kakustakin tuhottiin valtaosa, ja ihan hyvältä maistui. Olin kuitenkin ehkä vähän pettynyt, sillä odotin täytteiltä enemmän. Vaan annas olla, tuli seuraava aamu. Nautin aamupalaksi muhkean palasen kyseistä paakkua. Se maistui aivan toisenlaiselta kuin tuoreeltaan! Maut olivat syventyneet ja tasapainottuneet ja koko mötikkä oli kostunut varsin suun mukaiseksi nautinnoksi. Taisin ottaa sitä jopa lisääkin. Ja syödä myös iltapalaksi. Onneksi täytekakku on lisätty nykyajan ravintoympyräsuosituksiin!!!  Vielä seuraavanakin päivänä kakku oli hurjan hyvää ja sitten se jo loppuikin. Onneksi, sillä enhän minäkään pysty urakoimaan loputtomasti.

Mutkikkaasta alusta huolimatta aion todellakin tehdä tätä ihanuutta toisenkin kerran, mutta annan sen muhia jääkaapissa ainakin yön yli. Melkoinen projekti, mutta tekemällä oppii, vai miten se nyt menikään...

Mustikkatäyte

3 pehmitettyä liivatelehteä
2rkl kiehuvaa vettä
1dl vispikermaa
1dl  turkkilaista jogurttia
100g vaniljanmakuista tuorejuustoa (Sunnuntai)
n. 1dl sokeria
1tl vaniljasokeria
3dl mustikoita soseutettuna

  • vatkaa kerma vaahdoksi
  • sekoita jogurtti, tuorejuusto, sokerit ja mustikat tasaiseksi seokseksi ja lisää kiehuvaan vesitilkkaan liuotetut liivatelehdet joukkoon hyvin vatkaten
  • nostele kermavaahto seokseen

Valkosuklaatäyte

1 muna
2rkl sokeria
1dl vispikermaa
n. 100g valkosuklaata
3 pehmitettyä liivatelehteä
2rkl kiehuvaa vettä
  • vatkaa muna ja sokeri vaahdoksi
  • vatkaa kerma vaahdoksi
  • sulata suklaa vesihauteessa tai varoen mikrossa
  • yhdistä vaahdot ja sulatettu suklaa keskenään ja lisää seokseen kiehuvaan vesitilkkaan liuotetut liivatelehden hyvin vatkaten

Kokosin kakun omaan irtopohjavuokaansa, jonka olin ensin vuorannut tuorekelmulla. Kostutuksena käytin n. 2dl maitoa ja 2 tl vaniljasokeria. Kakun tasainen pohjaosa tuli vuokaan alimmaiseksi, siihen päälle valkosuklaatäyte. Toiseen väliin sitten mustikkatäyte. Hyydytin kaapissa kolme tuntia. Sitten päälle mustikoita ja vadelmia ja hyytelösokerikiille paketin ohjeen mukaan. Ja lopuksi kermaseos reunoille.

4 kommenttia:

  1. Nyt mä ymmärrän, miksi mun piti leipoa se kakku Sakun ristiäisiin. Vaikka toi kranssi jäi kyllä uupumaan mummolan ovenpielestä!
    T

    VastaaPoista
  2. Niinpä...kaikkeen löytyy aina lopulta selitys! Kranssi on kylläkin nyt meidän kompostorissa, en mieltynyt siihen enempää. Olisi vaatinut jotain koristenauhoja tms. hankalaa.
    Totoa mustikkatäytettä kandee muuten kokeilla kääretortun välissä, vink vink!

    H

    VastaaPoista
  3. Tekevälle sattuu. Onneksi kermavaahdolla on helppo peitellä kaikki epäonnistuneet kohdat. Kakkukranssi oli kyllä aika ovela, hih ;oD. Ja jos tarkoituksella olisit yrittäänyt tehdä sellaista, niin ei varmasti olisi tullut yhtä originellia =o)

    VastaaPoista
  4. Niinhän se Hanna just menee...monesta epäonnistumisesta kumpuaakin jotain aivan uutta! ;D Mutta maku palkitsi vaivan!

    H

    VastaaPoista