Samat tuntemukset jatkuivat joulukuussa ja tammikuussa, kunnes flunssan vuoksi tehdyllä lääkärikäynnillä helmikuussa pyysin, voisiko lääkäri vilkaista ja tunnustella samalla tuota vaivannutta rintaakin.
Katseli, paineli ja vertaili. Totesi, että eroa tosiaankin on vasemman ja oikean välillä. Kirjoitti lähetteen mammografiaan Terveystalolle.
Kahden viikon aikana, kun odottaa kuvausta, ehtii miettiä kaikkea. Mitä tää nyt on? Onks tää SITÄ? Joudunko kohta laukkaamaan ilman tukkaa hoidoissa, jotka vetävät olon täysin pois tolaltaan? Turhaanko tässä on nyt treenattu Tahkoa varten? Mihin tuhkani sitten levitellään, kun kuolen pois? Millaisen uuden vaimon mies itselleen löytää?
Terveystalon odotushuoneessa on perjantaisena iltapäivänä lukuisia +50 mammoja. Ja minä. Taulut on seinällä vinossa, ehkä tarkoituksella, jotta ajatus pysyisi niissä eikä tulevassa. Pian ystävällinen hoitaja hakee röntgenhuoneeseen, kyselee ikää ja sukurasituksia rintasyövän suhteen. Saan nojata monimutkaiseen härveliin, joka puristaa (olemattomat) tissini napakasti kahden lasilevyn väliin. Kuvia otetaan edestä ja sivusta. Mietin, saisiko niistä suurennoksen kotiseinälle. Tai miehelle syntymäpäivälahjaksi.
Hoitaja vie kuvat lääkärille ja sanoo, että kyllä tämä siltä näyttää, että ultraääneen täytyy vielä mennä, kun kudos on niin kiinteää (jotain kiinteää sentään mussakin!). Puen päälleni ja menen odottelemaan odotushuoneeseen.
Kohta taas käsky käy. Makaan hämärässä huoneessa ja lääkäri kyselee. Ei, mitään kyhmyä ei tunnu. Kyllä, kipu tuntuu vain toisessa rinnassa.
Sitten aloitetaan ultraääni. Kone hurisee ja piippailee ja minua nukuttaa. Kylmä geeli leviää iholle, ultraäänilaite kulkee edestakaisin. Sitten se pysähtyy yhteen kohtaan ja kerron lääkärille, että siinä se kipu on, jos se johonkin täytyy osata paikallistaa.
Katsotaan laitteella toista rintaa. Sitten taas palataan kiusankappaleeseen, siihen vasempaan.
Kyllä, siellä se on. Tiiviimpi kohta rintarauhasessa, erilainen kuin oikealla puolella.
Mutta löydös näyttää normaalilta, ei mitään viitteitä pahanlaatuisuuteen. Tiivis kudosalue on kuitenkin pätevä selitys sille, että tämä rinta käyttäytyy erilailla kuin toinen.
Lääkäri sanoo, että tällaista elämä on tissien kanssa. Kivutkin kuuluvat joskus asiaan, useimmiten hormonien aiheuttamia juttuja. Toivottaa minulle oikein hyvää jatkoa ja kertoo lähettävänsä lausunnon käynnistä omalääkärille.
Odotushuoneessa kerron hyvät uutiset miehelle ja lähdemme kaupungille syömään. Minusta tuntuu, että me molemmat olemme aika helpottuneita.
Nainen. Tunne ja tunnustele tissisi!
Jos et itse jaksa, niin pyydä vaikka miestäsi!
Mulle kävi samanlainen episodi 2004. Erehdyin kopeloimaan vasenta tissiäni suihkussa ollessani ja kyhmyhän siellä oli. Kävin samat kuviot läpi, sekä henkiset että fyysiset. Onneksi mitään ei löytynyt. Lääkärin mukaan syy kyhmyyn/kovettumaan oli se, että kopeloin tissiä viikkoa ennen menkkojen alkua, jolloin siellä voi olla rauhaset turvonneena. Lekuri painotti, että kopeloi niitä tissejä viikko menkkojen jälkeen. Jos silloin löytyy jotain, niin silloin kannattaa tarkistuttaa asia. Vastaavanlaista episodia ei ole onneksi tarvinnut käydä uudelleen läpi, mutta kyllä se säikytti. Röntgenkuvat on jemmassa jossain laatikonpohjalla.
VastaaPoistaTäytyykin pitää mielessä, että hipelöi tissejä vasta menkkojen jälkeen.
VastaaPoistaKyllä vähän kuumotti toi lääkärikeikka, mutta onneksi kaikki vaikuttaa olevan kunnossa. Mutta aion kyllä säännöllisesti seurata tilannetta, ja röntgenhoitajakin kehotti aloittaan mammografiassa käymisen joskus 40 ikävuoden tietämillä, jos vaan omakustanteisesti on siihen mahdollisuudet.
Eipä tuo kovin kallista ole, vaikka itse lystin maksaisi...ainakaan verrattuna siihen, että se jotain mahdollisesti pelastaa.
VastaaPoistaItse kävin samassa tutkimuksessa ultrineen kaikkineen tänä vuonna. Onneksi oli vain "rasvapatti", mutta suosituksen sain mammografiaan aiemmin kuin nuo normiseulonnat alkaisivat.
Eli samaa mieltä: Kopeloikaa tissejänne :)
T: Akvarellin maalailija
Minulla on n. 15 vuotta sitten poistettu oikeasta rinnasta mastopaattinen kasvain (hyvänlaatuinen rasvapatti) ja edelleen sama rinta joskus kipuilee. Aina en tiedä johtuuko se rinnasta, olkavarresta, niskoista vai mistä, mutta särkyä on aina joskus ja kipeääkin tekee jos koira vaikka hyppää vasten ja tassu osuu sopivasti. Kävin tammikuussa kutsuttuna mammografiassa ja se vähän pelottikin. Mutta kaikki hyvin.
VastaaPoistaMastopaattinen patti tämäkin, ainakin ultrannut lääkäri niin sanoi.
VastaaPoistaMulla on myös alaselässä aika iso rasvapatti, josta otettiin neulalla näyte opiskeluaikoina. Sekin vaivaa omituisesti ajoittain, mutta ei sille mitään ole tehty.
Toivotaan, että tissitkin pysyvät "koskemattomina" tai jos kirurgin veitsen alle joutuu, niin sitten mielummin lisätään kuin poistetaan ;)
ps. Marita. Täytyykin kaivaa tallikansiot joku päivä esiin ja tuoda nostalgiaa tännekin esille!