Maitolaiturin Kyllikit

Maitolaiturin Kyllikit

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Halkomäki : Aarteita kellarin kätköistä!

Kellarin kevättä.
Jos joku paikka tässä talossa on ihan mieletön ja muille kadehtimisen arvoinen, niin se on tuo kellari!!! Kuinka monessa nykytalossa on sisällä oma kellari juureksia, mehuja, hilloja, pelargonioita, joriinijuurakoita, yrttejä ja viinipulloja varten? Kyllä on helppo harrastaa kun on pelit ja vehkeet! Mies oli remontin aikana kovasti tekemässä kellaritilasta lämmintä varastoa tai kodinhoitohuonetta yhden kaverinsa vinkkien pohjalta, mutta minä nousin barrikadeille: EI IKINÄ! Kellari on parasta mitä Kyllikki voi omistaa! Sehän on aarrekammio, missä säilytetään sadonkorjuun ja puutarhan aarteet. (Ja ne viini+shamppispullot!) Ilman kellaria joutuisin heittämään hyvästit monelle omasta mielestäni mukavalle jutulle (... mies olisi siitä tietysti pelkästään mielissään...). Koska kellarit ovat niin harvinaisia, olen jopa miettinyt, että voisin perustaa meidän kellariin sellaisen "talvilepohotellin". Puutarhaharrastajaystäväni voisivat tuoda sinne omat pelargoniansa, runkoruusut, viiniköynnökset ja daaliapaakut viettämään talvea hyvässä seurassa! Mielestäni ihan loistava idea, tilaa kun löytyy vaikka tulisi karhu talviunilleen!

Yrtit edelleen elävien kirjoissa!
Tänään aloitin virallisesti kevään ja kaivoin pelargoniarankut kellarin hyllyltä päivänvaloon. Kyllä ne näyttivät niin surkeilta! Saksin hontelot oksat pois ja laitoin pistokkaita veteen. Suloinen Mårbacka oli jopa tehnyt yhden pienen kukan lisääntyneestä valosta ilostuneena! Siistityt ruukut kiikutin takkahuoneen ikkunalaudalle heräilemään uuteen elämään. Muutamasta kasvista pitää vielä vaihtaa mullat ja ruukku, mutta heräilköön nyt ensin hiukan. Pyöritän sitten koko mullanvaihtokarusellin yksillä sotkuilla!
Joriininjuuret unilla.


Kohta on saksille käyttöä...

Tässä tehdään pelargonialapsia!

Takkahuoneen ikkunalla on hyvä heräillä!


Syksyllä kannoin yhden yrttiruukkuni kellariin, ja ajattelin kokeilla miten se selviäisi. Salvia ja timjami jaksoivat koko pitkän talven vihreinä, mutta rakuuna ruskistui. Nyt se oli kuitenkin pukannut jo monta terhakkaa versoa mullasta, joten ilmeisesti sillä oli vain joku tilapäinen masennus menossa. Heti kun löydän isolle yrttiruukulle sopivan paikan, kiikutan senkin lämpöön ja valoon. Rosmariini sinnitteli talven takkahuoneen ikkunalla, persilja keittiössä. Jotenkin hengissä vielä nekin. Tein tiukan päätöksen, että tänä vuonna kylvän itse vain muutamia yrttejä, krassit, auringonkukat, kesäkurpitsat ja syysasterit. Saapas vaan taas nähdä miten helposti notkahdan Rautian siemenpussihyllyn edessä...sorruin jo ostamaan sieltä sellaisia kivoja nimikylttejä, joilla voi merkitä kylvöksensä. Illalla kylvän ensimmäiset basilikat ja jään odottaman kasvun ihmettä. Pienviljelijän arki alkaa! JEE!

2 kommenttia:

  1. Hanna.

    Tämä on kutsu.

    Tule käymään minun luona tässä keväällä pian ja auttamaan ja suunnittelemaan minunkin parvekkeestani ensi kesäksi kukoistava. Viime kesän vain suunnittelin, nyt pitää toteuttaa. Meidän parveke on niiiiin iso, että olisi suorastaan sääli jättää se hyödyntämättä kesällä. Ja mikö ihanampaa kuin prinsessa S kastelukannuineen kasvun ihmettä ihmettelemässä!

    Tulethan?

    VastaaPoista
  2. KIITOS kutsusta! <3
    Tulen enemmän kuin mielelläni! Tai Kyllikithän voisivat tehdä sinne sinun parvekkeellesi oikein sellaisen "puutarhaiskun"! Laitetaanpa ajankohta hautumaan, ja ideat myös! :)

    VastaaPoista