Puntari: It´s a miracle!

Aikanaan katsoin innostuneesti Kauniita ja Rohkeita. Mieleenpainuva ajanjakso kyseisessä sarjassa oli, kun Stephanie piilotteli vammautunutta tytärtään salaisessa talossa lääkäreiden hoidettavana. Puhumaton ja liikkumaton Angela sai tietysti yllättäen puhe- ja liikuntakykynsä takaisin, ja sarjassa keskityttiin toistamaan seuraavan puolen vuoden ajan: It´s a miracle! Tänään vastaavia ihmetekoja tapahtui omassa kodissani. Siitä seuraavaksi kuvin ja sanoin.

Tältä kodinhoitohuoneessamme näytti tänään kello 14.00. Tältä siellä näyttää aika usein. Olen onneksi hyvän kodinhoitohuoneen omistaja. Remontissa se oli ainoa uudisosa tähän vanhaan taloon. Lasten ilmestyttyä kiitin luojaani, että kodinhoito tuotiin remontin yhteydessä asuinkerrokseen (ennen pyykit pyykättiin kellarikerroksen pesuhuoneessa). Vinkiksi miehille: Voit tehdä vaimosi erittäin onnelliseksi tekemällä hänelle hyvän kodinhoitohuoneen. Ei siihen aina ruusuja tai timantteja tarvita.

Hyvän kodinhoitohuoneen lisäksi tarvisin luultavasti hyvän kodinhoitajan, että tavarat pysyisivät järjestyksessä (täähän olis hyvä äitienpäivälahjatoive!). Tänään sain kuitenkin jonkun oudon puuskan ja aloin siivota ja järjestellä heti työpäivän jälkeen.



Tältä siivouspuuskan jälkeen näytti. Ei hullumpaa! Tason päällä olevissa metallibokseissa säilytetään sykemittareita, otsalamppuja, aurinkolaseja, kynttilöitä, lasten tarroja, heijastimia ja muuta määrittelemätöntä sälää. Jos olisin vähänkään Strömsö-henkinen, askartelisin omin pikku kätösin laatikoihin vielä kyltit, jotka kertovat mitä mistäkin löytää. En kuitenkaan ole, joten en askartele.
Pakastimen vieressä oleva kaappi oli vielä jouluun asti siivouskaappi. Sitten meni hermot, kun liikuntakamppeet eivät mahtuneet mihinkään järkevästi. Hiihto- ja laskettelumonot, pyöräilykengät, hanskat, pipot ja muut kamat pyörivät siellä sun täällä. Imuri, moppi ja mikrokuituliinat muuttivat rappusten alle komeroon (niitä käytetään meillä kuitenkin huomattavasti harvemmin kuin liikuntakamoja) ja tästä tuli varustekaappi. En muuten tajua, miten vähänkin liikuntaa harrastavat ihmiset pärjäävät nykyajan taloissa, joissa säilytys ja varastotilaa on ainakin mun mielestä todella vähän.

Toisella puolella kodinhoitohuonetta on pyykkihuollon paikka. Koneen vieressä on kaapissa vetokorit valko- ja kirjopyykille. Valkopyykkikorissa on ämpäri likaisille kestovaipoille. Kahdessa vetolaatikossa on tyttöjen talvivaatteita, eli villa-asuja, hanskoja, sukkia jne. Vinottain olevasta ovesta mennään vessaan.

Tällaiselta näyttää nyt meidän kodinhoitohuone. Huomenna tilanne näyttää luultavasti samalta, kuin ensimmäisissä kuvissa. Kysymys kuuluukin, KUKA TÄÄLLÄ OIKEIN SOTKEE?