 |
| Elämä hymyilee Pallaksella niin Kyllikeille kuin jälkikasvullekin :) |
Tänään muistin taas, miksi telemark on niin hieno laji kuin on. Laskin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Viime vuonna kävin kerran rinteessä, sitä edellisenä vuonna ehkä kaksi. Aktiivivuosista on aikaa, eikä laskutekniikka saati reisilihasten voima ole entisellään. Mutta mukavaa laskeminen kyllä on! ON!
Pallas on helvetillisperkeleellisen hieno paikka. Sehän siitä tämän päivän laskukokemuksesta niin ihmeellisen mukavan teki. Aurinko paistoi ja rinteet olivat upeassa kunnossa. Ihmisiä kourallinen. Hissijonoja ei yhtään. Siinä rinteen alla seisoessani totesin, että esimerkiksi Leville minua ei saisi enää edes aseella uhaten.
Kerran olen siellä kevätviikon viettänyt. Jonottanut hissiin puoli tuntia kuunnellen kaupallisen radiokanavan ylipirteitä toimittajia ja surkeaa musaa. Tanssinut afterskillä pienessä nosteessa Vinkkarin terassin pöydillä. Katsellut, miten suomalainen viihtyy.
Pallaksen hissijonossa ei eurohumppa soi. Siellä on hiljaista, mitä nyt hiihtohissivanhuksen vaijeri vähän nitisee.
Nyt minua pelottaa, että jonain päivänä en enää löydä tätä Pallasta. Uhkana on, että alueelle nousee suurehko hotelli ja kohta kaikki muutkin tietävät, kuinka IHANA paikka Pallas on. Tulevat ja vievät sen minulta. Olen aikanaan allekirjoittanut adressin, jolla pyrittiin estämään lakimuutos, joka hyväksyy kansallispuistoalueelle rakentamisen (eli siis nykyisen hotellin laajentamisen). Ei auttanut, lakimuutos on hyväksytty käsittääkseni lopullisesti. Jonain päivänä minä, etelän turisti, hengailen siellä mainosvalojen välkkyessä ja gondoli-hissin kuljettaessa pilkkihaalareihin pukeutuneita brittituristeja tunturiin.
 |
| Olisko hei hiukan romanttista viettää loma tässä nostalgisessa Hotelli Pallaksessa? No olisi! |
Tässä vielä perusfaktaa Pallaksen alueen historiasta:
Suuret matkailijajoukot löysivät Pallastunturit 1930-luvulla tunturihiihtoharrastuksen yleistyessä. Pallaksen-Hetan retkeilypolulla oli ollut kävijöitä jo aiemmin. Kansallispuisto perustettiin vuonna 1938, ja samana vuonna valmistui Pallaksen hotelli Vatikurun suuhun tiettömän taipaleen taakse. Lapin sodan aikana saksalaiset joukot räjäyttivät kivisen hotellirakennuksen, ja nykyinen puinen hotelli vuodelta 1948 sijoitettiin edeltäjäänsä vähän alemmaksi havumetsävyöhykkeen rajalle. Tie hotelliin valmistui vuonna 1956, jolloin porokuljetukset Muoniosta lopetettiin. Hotellin luona on myös luonnontieteellinen museo. Pallasjärven rannassa on Metsäntutkimuslaitoksen toimipaikka. Jerisjärven luoteispuolitse johtaa Pallasjärvelle maantie, jolta hotellille vievä tie erkanee. Nammalkurun pohjoispuolella on Montellin maja, vanha autiotupa.
Suurten kävijämäärien aiheuttama maaston kuluminen ja roskaantuminen sekä laskettelurinteiden rakentaminen ovat muuttaneet seudun alkuperäistä luontoa. Matkailuelinkeinoon liittyvä harkitsematon rakentaminen ja muut lieveilmiöt ovat ehkä pahin alueen luontoa ja maisemaa uhkaava tekijä.
(Lähde: www.ymparisto.fi)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti