Ihminen tarvitsee ihmistä...
Siinä missä pari ensimmäistä moottorikelkkailuleskiviikkoa meni kuin siivillä, tämä viimeinen tuntuu tökkivän oikein kunnolla. Saisi jo piisata yksinolo! Ensinnäkin olen huomannut, että ihminen taantuu tällaiseen "sinkkuelämään" melko nopeasti. Sänky jää petaamatta, jääkaappi ammottaa tyhjyyttään, samaa linssikeittoa tulee syötyä viisi päivää putkeen, sosiaalinen elämä hiipuu ja komeron perälle kätketty suklaalevy alkaa kiinnostaa aivan liiaksi. Katsoin eilen illalla jopa kokonaisen elokuvan telkkarista ja mussutin samalla pussillisen poppareita. Miten ihmeessä moinen tulikin mieleeni...? Harvinaista, hyvin harvinaista! Toisekseen, parisuhteen ylläpitäminen puhelimitse saavuttaa turhautumisen rajapyykin melko nopeasti, samat kuulumiset päivästä toiseen. Kolmanneksi, tämä talo tuntuu aivan liian suurelta yhden ihmisen asuttavaksi. Keskikerros riittäisi, sillä alakerrassa käyn vain suihkussa ja yläkerrassa nukkumassa.
Ehkä tämän yksinäisen arjen keskellä pitäisi ottaa mallia Mairesta (3v.), jolla on kolme oikein mainiota mielikuvituskaveria: Toto, Jessika ja Linnea. Kaksi viimeksi mainittua poseeraavat yläkuvassa! Ne ovat siitä helppoja ja kivoja tyyppejä, että ne ilmestyvät aina juuri silloin kun niitä tarvitaan, ne eivät syö kaikkia keksejä kaapista ja niiltä tuntuu saavan kaikenlaisia varsin päteviä elämänohjeita. En tiedä onnistuisinko saavuttamaan yhteydet tällaisiin kavereihin ihan selvistäpäin, sillä lapsen uskoni on jo sen verran kokenut kolhuja tuolla pääkopassa, mutta muutama lasi punaviiniä voisi auttaa asiaa! Täytyy varmaan kokeilla jos joku ihan todella heikko hetki yllättää!
Sunnuntaita on siivittänyt Nylon Beatin levykimara, päiväkahvit naapurissa, kodinhoidollisia toimenpiteitä, uunien lämmitystä ja pari kaihoisaa puhelua Ylläskaltiosta. Illansuussa olisi vielä edessä ulkoilua ja leipurihommia. Keksihammasta kolottaa!
Ensi sunnuntaihin on vielä viikko. Ihan kuin joulua odottaisi!
...ollakseen ihminen ihmiselle,
ollakseen itse ihminen.
Lämpimin peitto on toisen iho,
toisen ilo on parasta ruokaa.
Emme ole tähtiä, taivaan lintuja,
olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
Ihminen ilman ihmistä
on vähemmän ihminen ihmisille,
vähemmän kuin ihminen voi olla.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
(T.T. Maa, 1987)
Säkeitä suosikkirunoilijalta...Kyllikit jäivät todella kaipaamaan!
Tässä sitten ohje tähän suosikkikeittooni.
Edullinen ja hyvin säilyvä herkku! Käy kasvissyöjillekin!
Edullinen ja hyvin säilyvä herkku! Käy kasvissyöjillekin!
Itämaista Linssikeittoa
(4 annosta)
1 iso sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 rkl öljyä
2-3 rkl punaista currytahnaa
(+ chilitahnaa esim. Sambal Oelek jos tykkää tulisuudesta)
3 dl punaisia linssejä
8dl vettä
6rkl tomaattisosetta tai 3rkl pyrettä
4dl kookosmaitoa
1. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet, kuullota öljyssä kattilan pohjalla.
2. Lisää kattilaan currytahna ja siivilässä huuhdellut linssit. Kääntele seosta muutaman kerran.
3. Lisää joukkoon vesi, tomaattisose ja kookosmaito, anna kiehua miedolla lämmöllä 20-30 minuuttia, kunnes linssit ovat kypsiä ja hajoilevat keiton sekaan.
4. Annostele keitto lautasille ja lisää pinnalle tomaattikuutioita ja halutessasi raejuustoa
- Keittoon voi lisätä myös paistettua jauhelihaa tai kanasuikaleita
- Tämä keitto kuten monet muutkin vain paranevat ajan kanssa. Kannattaa valmistaa tarjoilua edeltävänä päivänä jotta maut tasoittuvat.
- Currytahnan tilalla voi käyttää muitakin maustetahnoja, itse käytin nyt Tandoori -currytahnaa kun muuta ei ollut. Ihan hyvä maku siitäkin tuli, tosin sitä joutui laittamaan vähän reilummin kuin tavallista.
Ikävä on ihanaa silloin kuin tietää, että odotus palkitaan <3
VastaaPoistaNiinhän se on, mutta rajansa kaikella... ;)
VastaaPoistaH