Kyllikit: Luukku auki, 8

Huh, tässä ollaan pikkuhiljaa toivuttu Itsenäisyyspäivän hulinoista. Taas syötiin hyvin ja katseltiin Tampereen juhlia telkkarista, mukavalla tavalla erilainen juhla tänä vuonna! Arvokas ja hieno juhlapäivä sai kuitenkin aika irvokkaan kääntöpuolen Tampereen mellakoissa, tässä ollaankin porukalla mietitty että mitäköhän niidenkin ihmisten päässä liikkui? Mitä sellaisesta idioottitouhusta ihminen saa itselleen? Öööh...?
No, jos hajosivat ikkunat Tampereella niin sama oli meininki Halkomäessäkin,  kun kutsumaton vieras tunkeutui ikkunasta sisään.

Kahdeksas luukku sisältääkin pienen jännitysnäytelmän!

Itsenäisyyspäivänä puoliltapäivin Kyllikkien äitee-ihminen paukkasi eteiseen silmät suurina ja huusi: Hanna, teidän huvimajassa on joku lintu! Kerran, pari vuodessa joku talitintti tai punatulkku tunkeutuu sinne katon ilmanvaihtoputkesta, joten lintu huvimajassa ei varsinaisesti ole mikään iso asia. Huikkasin äiteelle takaisin, että jätä lähtiessäsi huvimajan ovi auki niin kyllä se sieltä tiensä ulos löytää.  Äiti huusi takaisin, ettei hän uskalla mennä, koska se on joku iso lintu, varmaan joku haukka, ja käy pian päälle. Ja se lentelee siellä ihan hulluna päin ikkunoita! Ja toden totta, katsoin keittiön ikkunasta huvimajaan ja jotain tummaa ja kummaa siellä liikkui. Miäs ilmoitti ettei hän sotkeudu tuollaisiin juttuihin. Eihän siinä sitten muuta kuin takki niskaan ja ulos. Äitee jäi turvapoteroonsa kuistille. Huvimajasta kuului julmettu rytke ja pauke, kun isokokoinen lintu sinkoili päättömästi päin ikkunoita, räpytti siipiään ja yritti ulos. Minut nähdessään vauhti vain kiihtyi.

Kanahaukka! (Jos se kuitenkaan jonkun mielestä ei ole kanahaukka, vaan esim. maakotka, niin pliis, ilmoitathan mulle...?)

 

Mitäs mä nyt teen?  Se oli taas jälleen kerran sarjassamme niitä tilanteita, joihin ei löydy vastausta Sudenpentujen käsikirjasta, eikä varmaan googlettamallakaan hakusanoina kanahaukka huvimajassa.

Siis meidän huvimajassa oli kanahaukka! Mitä hittoa? Se oli lentänyt sisälle huvimajaan oven pikkuisen ikkunaruudun läpi! Oliko se loukannut itsensä? Ikkunassa oli ainakin verta. Soitanko nyt Alangon Markulle että tulee katsomaan sen kunnon ja vie mennessään jos tarpeen? Isä ei ollut kotona, eikä naapurin miäskään sen paremmin, ei siis ketään kenen kanssa yrittää pyydystää sitä kiinni. Eikä sen paremmin mitään välinettä millä sitä pyydystää. Ja mähän en varsinaisesti ole mikään petolintupyydystäjä luonteeltani, kerran olen pidellyt pyörtynyttä punatulkkua kädessäni ja sekin jo oli itsessään aika jännää.
Ratkaisu piti tehdä nopeasti, sillä lintu poukkoili sisällä voimainsa tunnossa ja oli vaarana, että se loukkaa itsensä vielä pahemmintai tulee ohuesta lasista pian pihalle. On se vaan aika häijyn näköinen lintu läheltä katsottuna, vähän sellainen gangsteri-lookki tyypillä! Hetken seurasin sen räpistelyä ja totesin, että ainakin siivet olivat ehjät ja tuntuivat toimivan normaalisti. Myös nokka näytti ehjältä ja suoralta. Jalassa oli rengas. Pikaisella aikataululla tein päätöksen, että koitan saada kaverin ulos lasikopista, koska se ei näyttänyt loukanneen itseään ainakaan pahemmin. Jos odottelisin tunninkin verran pelastuspartiota paikalle, saattaisi linnulta olla jo henki pois. Sitten vain huvimajan ovi auki ja minä kiersin sitä ulkopuolelta hiljaksiin ympäri samaa tahtia kun haukka sisällä räpiköi pitkin ikkunalaseja minua karkuun. Olihan se aika hurjan näköistä. Lopulta se saavutti oven ja älysi lähteä ulos. Ja millä vauhdilla! Se lähti kuin raketti ja katosi kuusikon siimekseen kuin nuoli. Huh!
Illalla mietiskelin vielä haukkaparkaa; mahtoiko sillä olla pää kipeä, mihinkähän se vähän verta vuotava haava oli tullut, kuinkahan se nyt pärjää, toivottavasti ei jäänyt lasinsiruja minnekään vaivaamaan. Olisiko sittenkin pitänyt soittaa Markulle? Tai kaimalleni Onkkaalaan? No, ratkaisu oli tehty ja sen kanssa piti elää. Seuraavana aamuna kävin katsomassa huvimajan oven särkynyttä ikkunaruutua ja ihmettelin mitä haukalla mahtoi olla mielessään kun niin pienestä raosta yritti lentää? Kyllikkien isä-ihminen poisti sirpaleet ja niittasi avoimen ruudun kohdalle Siwan muovikassin suojaksi. Kesällä odottaa siis ikkunaremontti!